torstai 11. lokakuuta 2018

Syyskuu

Elokuu vaihtui syyskuuksi ja loma alkoi olla viimeistä viikonloppua myöten paketissa. Edessä oli kuitenkin vielä yksi lapinreissu heti ekan työviikon jälkeen, joten periaatteessa myös lomafiilis jatkui vielä hetken. Säätkin jatkuivat lämpiminä, niin eipä tuo kovin arkiselta vielä tuntunut.

Suolla kävin katselemassa sieniä ja karpaloita.



Nämä metsäsaarekkeet suon keskellä ovat hienoja.

Isoja ja kypsiä ovat, mutta pakkanen saa puraista ennen kuin kannattaa poimia.


Happy stove pääsi pitkästä aikaa hommiin.

Retkieväänä omenaa. Kelpaa paremman puutteessa.


Lapinreissu retkiraportteineen onkin jo käsitelty, joten hypätään kuun puolivälin kieppeille ja lapinreissun jälkeiseen mökkireissuun. Tässä myös testikuvia uudella (tai siis käytetyllä, mutta minulle uudella) 14-150-millisellä objektiivilla. Olen tyytyväinen ostokseen.

Herkkutatteja ei tarvinnut kaukaa hakea. Nämä kasvoivat mökin pihassa.


Karvarouskujakin löytyi.












Tällainen määrä tatteja löytyi vielä metsästä, suht pieneltä alueelta. Mieletön tattivuosi.

Kotimetsissäkin on mukavasti sieniä. Suppilovahverot ovat jo nousseet ja lampaankääpiäkin löysin. Valitettavasti myös hirvikärpäskausi on pahimmillaan samaan aikaan sienien kanssa.

Kotijoella alkaa jo näkyä syksyn värejä.



Suppiloita löytyy jo.

Sienisaalis.





Puolukka raukka koittaa vielä kukkia.


Samettitatti on kiva löytö, vaikkei häävi ruokasieni olekaan.

Tämä ikuisuusprojektikin otti ja valmistui.

Taas yksi tatti lisää.

Korvapuustejakin riehaannuin tekemään.

Kaverin kanssa käytiin vähän tulistelemassa.


Jälkkäri.

Ei nyt erityisen viihtyisä miljöö. Ja muovikassillinen roskaa kerättiin laavun ympäristöstä. 😣

Kotona on ollut tätä huopakattoprojektia.







Kiva löytö omiltakin mailta.







Kuun viimeisellä viikolla oli muutama pakkasyö, joten päätin lähteä katsomaan, joko karpalot olisivat poimintakunnossa. Ja olivathan ne. Muutama tunti vierähti suolla niitä keräten ja pitihän ne risutuletkin tekaista siinä samalla. Juuri ennen auringonlaskua viimeisiä marjoja kerätessäni alkoi sammal jo olla kohmeessa, ja paluumatkalla autolle oli jo aika vilakka kulkea. Tulossa oli ihan kunnon pakkasyö.






Ja taas omppu eväänä.





Oikein mallikelpoisia karpaloita.



Kylmä yö siitä tulikin, ja aamulla mittari näytti -5,5 kun heräilin. Aavistelin että nyt kannattaisi olla ajoissa liikkeellä kameran kanssa, ja tällä kertaa aavistelut osuivat oikeaan. Syksyiset pakkasaamut ovat kyllä kauniita.























Siinäpä se vierähti syyskuukin ihan hirmu vauhdilla. Kesä on nyt todellakin ohi ja talvi tulee, mutta eipä se haittaa, sehän on vain tavallista vuodenkiertoa. Onneksi jokaisessa vuodenajassa on oma viehätyksensä. Ja pimenevissä ja kylmenevissä illoissa on se kiva puoli, että saa ihan luvan kanssa ottaa rennosti ja istua viltin alla virkkaamassa ja katsomassa telkkaria. Olis mulla ajatus vielä jokin retkikin tehdä, mikäli ilmoja vaan riittää, ja mökilläkin haluaisin käydä. Onhan tässä vielä aikaa ennen kuin lumet tulee, ainakin luultavasti. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti