tiistai 19. elokuuta 2014

Lähiretkiä

Viime viikot ja viikonloput ovat menneet muutto- ja remonttipuuhissa, joten retkeilylle ei ole juuri jäänyt sijaa. Nyt oli viimein vähän väljempi aikataulu, joten päätimme käydä tutustumassa uuden kotiseutumme lähiretkikohteisiin.

Lauantai-iltana kävimme Pirttijärven lähellä sijaitsevalla Jättiläisensaarella, joka on siis korkea metsäsaareke isohkolla suoalueella. Nimensä mukaisesti kyseessä on kuin onkin vanha saari niiltä ajoilta, kun Muhoskin oli vielä meren alla. Saaressa on myös jätinkirkoksi kutsuttu kivikasa, joka on joskus ammoisina aikoina siihen käsivoimin kasattu. Olikohan niin että sellaisissa kivikasoissa on säilytetty metsästyssaaliita tai jotain. En minä enää muista kun en kerennyt keskittymään siihen kylttiin missä asiasta tarkemmin kerrottiin. :D No, kuitenkin, ei siinä kiviröykkiössä enää ollut juurikaan nähtävää kun päällä kasvoi heinää sun muuta, mutta tällainen kyltti oli ripustettu vieressä olevaan keloon:


Jätinkirkon lähellä oli tulipaikka penkkeineen, jossa voisi hyvinkin käydä paistelemassa makkaraa, ja vaikka telttailemassakin jos haluaa yöretkenkin lähistölle tehdä. Polttopuuhuoltoa tulipaikalla tuskin on, joten omat puut olisi hyvä olla mukana. Kävelymatkaa tienvarresta tuli ehkä kilometri, vähän toista, ja reitti oli enimmäkseen jo vähän heikossa kunnossa olevaa pitkospuuta. Suomaisema oli kuitenkin oikein sievä, ja ehkä tuolla voisi syksyn tullen käydä karpaloita etsiskelemässä.



Sunnuntaina sitten saimme idean lähteä makkaranpaistoon tervareitille. Tervajärven laavulla kävinkin keväällä, mutta yhä mieleen jäi kummittelemaan muutaman kilometrin päässä Tervajärveltä oleva Matkajärven laavu. Niinpä pakkasimme reppuun eväsvälineet (joita sitten tulikin vähän enemmän kuin vain makkarat ja tikut) ja juomiset ja suuntasimme polulle. Polun alkuun on meiltä viitisen kilometriä, ja koska kesäreitin kohdalla ei ole parkkipaikkaa, niin ajelimme vähän matkaa reittiä pitkin Tervajärvelle päin, kunnes löysimme sopivan paikan autolle. Reitti siis kulkee tässä metsäautotietä pitkin.

Tervajärven laavu näytti edelleen oikein kivalle, mutta jatkoimme silti matkaa kohti Matkajärveä, koska ajatuksenamme oli tulistella siellä. Polku kulki pitkostettua suota ja myöhemmin oikein mukavannäköistä metsäreittiä pitkin, mutta muuttui jonkin matkaa ennen laavua metsätieksi. Laavulle vei uudehko, hyväkuntoinen soratie, ja soralla oli päällystetty myös koko laavun piha-alue. Paikkana oikein nätti, mutta sorapiha ja etenkin siivoton ympäristö eivät todellakaan houkutelleet jäämään. Laavu itsessään olisi ollut ihan kiva (nukkumiseen soveltuvia lavereita siinä ei ole), mutta siellä täällä lojuvat roskat pilasivat tunnelman tehokkaasti. Hetken istuimme rannan tulipaikalla, ja tulimme siihen tulokseen että palaamme Tervajärvelle tulistelemaan.



Pikamarssia takaisinpäin ja tulille. Ruokalistalla oli tällä kertaa ryynimakkaroita ja paistinpottuja ja sipulia. Niin ja ukkelille puolukkahilloa myös. Lähiretken luksusta kun voi kuskata isoa paistinpannua ja muita tykötarpeita mukana. Mutta joku horisko se unohti suolan. Noh kylläpä ne nuo potut nielautuivat ilmankin ja hyvää oli. Ja ympäristössäkään ei ollut moittimista. Kylläpä tuonne voisi tulla loppusyksystä yöpymäänkin. 








Niin, ja käytiinhän me jo sillon alkukesästä toiseen suuntaan tervareittiä käpyttelemässä. Hiihtoreittiä pitkin kuljimme Joutensuon laavulle (tai jotain sinne päin). Kiva pikkulaavu sekin, ja nätillä, joskin aika märällä paikalla.





Pitänee tässä näitä lähialueita koluta syksyn aikana enemmänkin, ja isokankaallakin olis kiva käydä taas fiilistelemässä, kunhan marjamiehet ja muutkin normaalit ihmiset häipyvät sieltä. :D Mutta kahden viikon päästä suuntaamme taas kohti pohjoista. Toivotaan ruskan värejä ja hyviä ilmoja. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti