keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Lunta, lunta, lunta...

Lumityöt ovat erinomaista hyötyliikuntaa. Pari tuntia kun pukkailee painavaa (tai välillä kevyempääkin) lunta paikasta a paikkaan b pitkin pihaa, niin siinä ei juuri tarvitse enää lenkille lähteä. Mukavaakin se homma on, mutta liika on liikaa lumitöissäkin kun se alkaa olla jokapäiväistä. Tahdon kesän! Vaikka toisaalta, omapa on vikani kun en halua asua kaupunkiasunnossa, missä ei tarvisi moisista hommista itse huolehtia. Elämä on valintoja.

Kotipihalla on jo kivat hanget, koirat voi kohta aivan rauhallisesti käppäillä 120 cm korkean aidan yli.


Ja kyllähän tuota riittää metsässäkin. 120-senttisestä sauvasta jäi näkyviin tämän verran:


Jotain positiivista toi viime viikonlopun myräkkä tullessaan, nimittäin hanki alkaa jo suurelta osin kantaa lumikenkää aika mukavasti, ja kenkäilyreviiri sen kuin laajenee. Suksillakin varmasti jo pääsisi hyvin kulkemaan.

Viikonloppuna olimme jälleen Ranualla mökillä. Menomatkan tuiskutti (yllätys) lunta, ja maisema näytti oikeastaan aika upealta:


Haaveissa oli päästä hiihtämään/lumikenkäilemään talven ihmemaahan lumisten kynttiläkuusien sekaan, mutta kuinkas kävikään. Pieni testipätkä metsähallituksen puolella osoitti että hanki on niin pehmeää ettei se kanna sen kummemmin suksia kuin lumikenkiäkään. Pahkeinen. Jonkinlaisen retken kuitenkin halusimme tehdä, joten järvenjää oli lopulta ainoa vaihtoehto. Lähtötilanteessa minä olin omilla pätkäsuksillani, jotka kulkivat kuin unelma hangen pinnalla, ja mies raahusti perässä lumikengillä upoten ties kuinka syvälle. Jossain vaiheessa hellyin ja ehdotin vaihtoa, ja loppumatka mentiinkin sitten toisinpäin. Minulla lumikengät kantoivatkin huomattavasti paremmin. Otimme suunnan erään saaren kärkeen, jossa teimme pienet tulet.



Huolellisesta pohjustuksesta huolimatta notski vajosi syvälle hangen sisään.

Vanni oli vähän ihmeissään kun sai kokonaisen makkaran.

Jälkkäri.
Pari päivää sitten lumikenkäreittiä avatessani törmäsin metsäpurossa tällaisiin jälkiin:


Itse veikkaisin että kyseessä voisi olla saukko, joka on kulkenut ojan pohjaa ja pulahtanut välillä sulapaikoissa veteen. 

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Noku se marjapuuronvärinen sporkki unehtu kotio. Vaikka ehkä tommoseen puukuksaan risulusikka istuu vähän paremmin, myönnettäköön. :)

      Poista
  2. Torttua mukana, ihanaa :> Ja mitä sää ny sillain menit heltyyn niijen suksien ja kenkien kanssa!!?? ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti pitää olla sesongin herkut mukana retkillä. xD Ja no ehkäpä mulla oli itellä mukavampaa ku hellyin. Ei sitä rämpimistä raskinu katella. x)

      Poista