torstai 26. joulukuuta 2013

Joulu tunturissa

No niin. Joulu tuli juhlittua ja reissusta on kotiuduttu. Meillä siis suunnitelmat tässä vähän muuttuivat kun noita sääennusteita seurailtiin ja todettiin että vesikeliä olisi luvassa niin Oulun kuin Kainuunkin alueille. Jostain sitten (taisi olla Italialaistaustainen työharjoittelijamme, joka luuli mökkijoulun tarkoittavan nimenomaan Lapin mökkiä) kumpusi ajatus että mitäs jos lähdettäisiinkin Dalvadakseen jouluksi. :O Hirveä hommahan siinä olisi ekanakin ajaa sinne asti, sitten roudata kaikki tavarat polttopuista lähtiin ylös tunturiin ja saada mökki pysymään lämpimänä ja sulattaa vettä ja ja ja... Ja niin sitä sitten mentiin. Vaatteet rinkkoihin, autonperä täyteen klapeja, Kärkkäiseltä iso muovipulkka kyytiin ja tietenkin kaikki muutkin tykötarpeet vielä mukaan ja menoksi.

Lauantai oli melkoinen hurakkapäivä. Piti ehtiä viemään lahjoja sinne-tänne, pakata kamppeita, käydä mummon luona ja ehtiä vielä ystävän kanssa syömään ja Hobittia katsomaan illaksi. Yöunet jäivät vähiin, kun kello soi sunnuntai"aamuna" kello 02.45. Tavoitteena oli siis ehtiä hyödyntää se vähäinenkin valoisa aika 10 ja 14 välimaissa, joten siksi piti ehtiä matkaan jo aamuyöstä. Jossain Sodankylän paremmalla puolella 8 maissa alkoi taivas muuttua sinertäväksi ja siitäpä se päivä alkoikin pikkuhiljaa "valjeta".

Perillä Dalvadaksessa oltiin joskus 13 aikoihin ja vaatteidenvaihtamisen ja pakkailun jälkeen päästiin aloittamaan pieni urakka, eli nousu ylös mökille tienvarresta. Lunta oli jyrkimmässä rinteessä aika kohtuudella, noin 30 senttiä, mutta olihan tuota siinäkin kahlaamista rinkka selässä ja elämää painavampaa pulkkaa kiskoen. Rinteen vähän loiventuessa ylempänä, tuli vastaan kovia kinoksia, jotka eivät kuitenkaan kantaneet vaan tekivät etenemisen entistäkin vaikeammaksi. Koiratkin joutuivat itse kantamaan ruokansa repuissa, joten melkoinen työ oli niilläkin kahlata hangessa. 600 metrin matkaan kului 1,5 tuntia ja lämmin tuli, mutta lopulta oltiin perillä. Ensimmäisenä kamiinaan ja kiukaaseen tulet ja sitten vaihtamaan kuivaa kampetta päälle. Pakkasta oli n. -7 astetta, ei paha ollenkaan. Mökki lämpeni nopeasti, saunan kanssa meni kauemmin kun lumen sulattaminen vedeksi vei osansa lämmöstä.






Siinäpä ne muutamat päivät kuluivat leppoisasti mökkiä lämmittäessä, saunoessa, ristikoita täytellessä ja radiota kuunnellessa. Niin ja tietysti aamulla sai rauhassa nukkua pitkään kun ei ollut mitään järkeä herätä ennen kun alkoi valostua. :) Maanantaina kävimme mutkan Utsjoella ja toimme samalla autolta puita rinkoissa ja pulkassa. Aattona kävimme myös yhden puureissun autolla, tällä kertaa ilman pulkkaa sillä rinkassa puut kulkivat huomattavasti mukavammin. Valoisina hetkinä yritin räpsiä kuvia, mutta eihän se tuo valo meinaa oikein riittää. Jokainen päivä oli enemmän tai vähemmän pilvinen ja lumisateinen, joten se kaamoksen sininen hetki jäi vähän vaisuksi eikä revontulia ja tähtitaivastakaan päästy ihailemaan. No, mieluummin kuitenkin näin että pakkanen pysyi sopivissa lukemissa, ja olipahan ainakin valkoinen joulu. :)





























Koirien jouluateriat














Mukana reissulla oli lainalumikengät, joita piti tietysti vähän testailla. Kyseessä oli tällaiset kengät. Minä kun en noista mitään ymmärrä enkä ole pahemmin perehtynyt asiaan, niin en voi oikeen sanoa mitään muuta kuin että kaipa nuo ihan hyvät olivat. :D Ainakin niillä oli suht hyvä kävellä hangessa ja kevyiltäkin tuntuivat. Pitäisi melkein alkaa tutustua tarkemmin noihin josko sitä itsellekin saisi lumikengät hommattua.

Joulupäivänä täytyi jo lähteä paluumatkalle, jotta sai yhden "lepopäivän" vielä ennen töihinpaluuta. Kiirettä ei kuitenkaan pidetty, vaan odoteltiin rauhassa valoisaan asti ennen kuin pakattiin tavarat kasaan, siivottiin mökki ja paineltiin autolle. Sää alkoi lauhtua, lähtiissä oli enää yksi pakkasaste ja lunta tuiskutti taivaantäydeltä. 730 kilometrin ja 9 tunnin ajomatkaan mahtui kaikki "huono ajokeli"-määritelmän eri variaatiot. Oli lumipyryä, vesisadetta, tuulta, peilijäätä, jääpolannetta ja vesilammikkoa. Mutta hengissä selvittiin kotiin saakka.

Olihan se mukava joulu, joskin mieluusti tuolla olisi ollut vielä pari päivää pidempäänkin. Työt kuitenkin kutsuvat jo huomenna, joten ei ole valinnanvaraa (ei raski pitää talvilomaa että jää kesäaikaan enemmän retkeilyaikaa. :3). Tuolla sitä vaan eri tavalla osaa rauhoittua, kun ei voi oikein tehdä muuta kuin lämmittää mökkiä, syödä, nukkua ja hiippailla mökin ympäristössä. Niin ja kuunnella sitä radiota... Kaikki mahdolliset joululaulut on kuultu kymmenenä eri versiona moneen kertaan. Tällä joululauluannoksella pärjääki vähintään vuoden taas, hyh. Olisin halunnut käydä ylempänäkin tunturissa lumikenkäilemässä, mutta kun joka päivä piti hakea puita, johon suurin osa valoisasta ajasta kuluikin niin ei sitten tullut lähdettyä. Pitää ensi kesänä varautua ja huolehtia puuvarastot täyteen seuraavaa talvea varten, niin saa olla huolettomammin niiden suhteen jos innostuu mökille lähtemään. Kevättalvella olisi tieysti mukava käydä uudelleenkin, mutta sinne asti ei nyt tässä tilanteessa uskalla vielä elämää edes suunnitella.

Riehaannuin tässä päivittämään vähän blogin ulkoasuakin talvisemmaksi. Hemmetin bloggeri meinasi muuttaa otsikkokuvan violetiksi, mutta tilanne korjaantui kun tallensin kuvan JPEG:n sijasta PNG-muotoon ja latasin uusiksi (onneksi tajusin märistä asiasta ystävälle fb:ssa niin sain heti avun ongelmaan :P). Mikä lie viiraus tuokin, olen kuullut muualtakin että bloggeriin ladattaessa JPEG-kuvien laatu kärsii huomattavasti. Noh, nyt on asia kunnossa ja blogilla talvisen sininen ulkoasu.


4 kommenttia:

  1. Saman olen pannut merkille, että JPG-muotoisten kuvien laatu heikkenee Bloggeriin ladattaessa joskus luvattomankin paljon. Kiertotienä olen kokeillut ladata kuvat ensin toisaalle nettiin, ja sitten linkittämällä ne sieltä omaan blogiin. Mutta jos PNG-muoto toimii hyvin, niin pitääpä minunkin sitä kokeilla.

    Lumikenkien hankkimista voin kyllä ehdottomasti suositella. Itse ostin jokunen vuosi sitten TSL 227 escape -kengät, enkä ole valintaani katunut. Tosin muista ei ole kokemusta, joten en pysty sanomaan, olisiko jotkut muut vielä paremmat. Umpihankiretkeilystä kun tykkään, niin lumikengät on aivan ehdottomat ainakin tiheämmässä metsässä, jossa pitkät metsäsukset tuppaavat olemaan kovin kömpelöt. Avomaastossa sukset on mielestäni käyttökelpoisemmat. Samoin jos on oikein höttöistä lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin latailenkin näiden postausten kuvat aina ensin Photobucketiin ja linkkaan sieltä tänne. Onhan se työläämpää, mutta mulla kun noita kuvia kertyy niin tällätavoin en täytä tätä bloggerin kuvatilaa niillä. Ja samalla välttyy tosiaan tuolta laatuongelmalta, vaikka ei taida tuo Photobucketkaan olla paras mahdollinen vaihtoehto sen suhteen.

      Täytyypä ruveta tutustumaan eri lumikenkävaihtoehtoihin. Kyllähän noille voisi käyttöä olla, varsinkin jos sitä intoutuu talviretkeilyäkin harrastamaan enemmälti. Eräsukset ostinkin tässä syksyllä, mutta niitä en ole vielä päässyt kunnolla testaamaan. Tuolla Lapinreissulla niillä ei tehnyt mitään jyrkässä ylämäessä, joten odottelivat autossa sitten.

      Poista
  2. Ihanan luminen joulu on teillä ollut! Meillä oli täysin mustaa, harmaata ja pimeää. Blaah!

    Minulla on lumikenkiä oikeastaan laidasta laitaan. Tubbs-merkkisillä tykkään mennä pehmeässä lumessa, ne kantavat hyvin. Perinteiset alaskalaiset puiset kengät odottavat lunta, että pääsisi testaamaan. Asiakaskäyttöön on simppeleitä tsl-kenkiä ja nyt ostin BV Inook-merkkisiä, nekin odottavat koskemattomina talvea.

    Hiivatin ilmastonmuutos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tubbs-kengistä olen toisaaltakin kuullut hyvää, joten ne voisivat olla varteenotettava vaihtoehto. Hintakaan ei päätä huimaa noissa perusmalleissa, mitä nyt vähän googlailin.

      Ja joo, mustaa ja märkää on täälläkin, varsin erikoinen joulukuu tällä kertaa.

      Poista