Tunturiunelmia: Toukokuun alkupuolta

Laitetaas vähän päivitystä toukokuun alkupuolikkaaltakin, ennen kuin unehtuu vallan kaikki asiat mielestä. Eipä tässä toki mitään hirmuisen hurjaa ole tapahtunut, mutta ainahan sitä jotain.

Kupsonvaaralta tosiaan menimme mökille yöksi vielä ennen kotiinpaluuta. Siellä oli jo kevät hyvällä mallilla, lumet pois ja järvessäkin jäät vetelivät viimeisiään. Tulvaa oli järvessä kovasti. Tuo vappuaatto taisikin olla kevään lämpimimpiä päiviä, ainakin Puolangalla, missä lämpömittari näytti varjossa 22 astetta. Kuuma siinä oli auringossa istuakin. Kotimatkalla käytiin vielä katsomassa Kalliuskoskea sekä vähän vaatimattomampaa Inninkoskea, Kiiminkijoen koskipaikkoja kumpikin. Komeat olivat kuohut varsinkin Kalliuskoskessa.

Viimeiset jäät.

Salli nauttii lämmöstä ja loikoilusta.

Kesätunnelmaa.

Vesi korkealla.

Kalliuskoski.

Inninkosken laavu.

Mukavannäköistä maastoa.

Manamansalon reissun jälkeen oltiin viikonloppu ihan vain kotosalla, kun siinä oli äitienpäiväjuhlilla kulkemista ja jouduin olemaan levossa tuon piikitetyn kinttuni kanssa. Pystytin lauantaina molemmat teltat pihalle ja puhdistin vähän abiskoa. Se jäi syksyllä tekemättä kun aina oli niin märkää, joten paketista tuli aika mukavasti märälle koiralle tuoksahtava teltta. Toki se oli kuivatettu ennen paketointia, mutta sisäteltta oli ilmeisesti ehtinyt imeä itseensä koirien tuoksua sen verran että pelkkä tuuletus retken jälkeen ei ollut sitä poistanut. No, nyt upotin koko sisäteltan laimeaan pesuaineveteen ja annoin liota jonkin aikaa. Huuhtelu parilla sankollisella puhdasta vettä ja kuivaan kevätyöhön kuivumaan. Ulkotelttaa pyyhin laimealla pesuaineliuoksella ja mikrokuituliinalla. Ainakin haju tuntui kankaista lähteneen, vaikka ulkotelttaan jokunen tahra jäikin. Kovin äkäisillä aineilla en sitä viitsi alkaa hankaamaan, jotta en pilaa kankaan vedenpitävyyttä.

Power lizard ei ollut pesun tarpeessa, mutta koska se nyt sattui pystyssä olemaan niin päätin yöpyä siinä. Ja sitäpaitsi, meidän täkit ja tyynytkin olivat vielä kuivumassa pesun jäljiltä, niin jossainhan sitä oli nukuttava. Mies lähti lähimetsään riippumaton kanssa ja tuli aamulla sinisenä sieltä takaisin. Oli ilmeisesti vähän palellut. :P Minuapa ei palellut kun kävin vaihtamassa yöllä Haglöfsin kuitupussin uuteen Cumulus Alaskaan, minkä jälkeen nukuin oikein makoisasti. En vaan sitten tiedä, toimiiko lämmönsäätelyni ihan oikein jos tarvin comf. -20 -pussin nukkuakseni mukavasti +1 asteessa...

Telttakylä.

Littana makuupussi ja pieni teltta...

astetta muhkeampi makuupussi ja pieni teltta. :D

Viime viikolla kävin ekaa kertaa pyöräilemässä tälle keväälle. Mukavahan tuo oli polkea ja poikkesin Tervajärven laavulla. Ostin aiemmin keväällä kypäränkin, kun viime syksynä vielä pyöräilin tyhmyyttäni ilman. Jännä että 20 vuotta sitten oli noloa pitää kypärää ja nyt on noloa pyöräillä ilman kypärää. Niin ne ajat muuttuu, ja onneksi jotain tuolla pääkopassa on mennyt järkevämpäänkin suuntaan. Muutaman kilometrin päässä Tervajärveltä, Matkajärvellä oli vastikään nähty karhuemo poikasen kanssa, ja Ylen sivuilla kerrottiin että emo oli ajattanut kevarilla ajanutta nuortamiestä takaa. Pieni epäilyksenhäivähdys mulla on tapahtuman todenperäisyydestä, mutta tokihan noissa metsissä varmasti karhuja liikkuu, sitä en epäile. Tervajärvellä ne eivät kuitenkaan tällä kertaa olleet. Toisena iltana keräsin koirat, kameran ja kiikarit mukaani ja kävin mutkan Joutensuon laavulla. Lintuja oli runsaasti, mm. telkkiä, heinäsorsia, taivaanvuohi ja kevään ekat pääskyset. Taivaanvuohi on sitten ärsyttävä lintu. Mäkätti siinä melkein pään yläpuolella, mutta kun koitin paikantaa sitä kiikareilla niin se olikin jo kaukana muualla. Kunnes sitten taas kun keskityin johonkin muuhun niin jopa kuului mäkätys. Ja lopuksi se mokoma seinäkello vielä alkoi pitää tikittävää ääntelyään, varmastikin ilkkui minulle hitauttani. Torstaina suunnattiin koirien kanssa lähisuon pitkosreitille. Suolla ei juuri vielä keväänmerkkejä näkynyt, mutta eiköhän se siitä ala pian edistyä.

Kotijoella vihertää jo.

Kunpa ei tulisi pakkasöitä.

Tuuli käänteli suihkarinjäljet hauskasti rullalle.

Jättiläissaareen vievät pitkokset ovat jo aika kehnot.

Mutta onneksi uutta pitkosta on tulossa.

Vähemmän vettä kuin viime keväänä.

Matami sai mennä vapaasti tällä kertaa. Laiskiainen ei juuri pitkoksilta viitsi poistua. Höyrypäät olivat visusti narunnokassa.

Vannin mielipide lintujen bongailusta.

Joutensuon laavu.

Vaivaiskoivun hiirenkorvat.

Vesilintujen paratiisi.

Hrr...

Tervajärven laavu ja uljas menopelini.

Viikonloppu menikin sitten reissunpäällä. Perjantaina ajeltiin Ranualle ja lauantaina Rovaniemelle erämessuille. Kolea ja sateinen messupäivä, mutta kiva tuolla oli silti käydä ja jotain tarttui mukaankin. Mielessä on ollut nimittäin Marmot Precip-housut kokopitkillä sivuvetoketjuilla, mikä mahdollistaa housujen pukemisen kenkiä riisumatta. Tämä on melkoisen tarpeellinen ominaisuus silloin kun sadekuuro iskee yllättäen kesken matkanteon, varsinkin avotunturissa. Ennestäänhän minulla on samaa mallia olevat vetskarittomat kuorihousut sekä takki, ja niihin olen ollut todella tyytyväinen. Kevyet, mutta hyvin vettäpitävät kamppeet, ja hintakin oli kolme vuotta sitten vielä erittäin kohtuullinen. Nyt noiden hinta on noussut sinne satasen paikkeille (kolme vuotta sitten taisi olla housut 60 ja takki 70, ainakin jossain tarjouksessa). Messuilta sattui löytymään sekä nämä sivuvetskarilliset housut, että takki puoleen hintaan ja vieläpä juuri oikeassa koossa. Samanlaiset housut samaan hintaan löytyivät myös miehelle. Takkia en olisi oikeastaan nyt tarvinnut, mutta päätin hyödyntää tarjouksen niin onpahan sitten vastaisuudenvaralle olemassa. Kaupanpäällisiksi saimme vielä päiväysvanhoja kyllästeaineita kengille ja takeille. Lähtiessä kävimme vielä Arktikumin metsähallituksen myymälässä, mistä lähti mukaan UKK-puiston kartta. Saa nähdä tuleeko sille tarvetta vielä tänä kesänä... Sen kummempia emme ehtineet Ranualla tehdäkään, mitä nyt perus saunomiset ja grillailut. Saunan jälkeen kuunneltiin pitkään teerien pulinaa ja suhahtelua lähisuolta.

Messuostokset.

Jospa tällekin vielä käyttöä tulisi.

Perjantaina hain kirjastosta pari Lars Monsenin kirjaa, jotka olivat minulla vielä lukematta. Eräretkeilijän kirja ja Talviretken käsikirja. Jälkimmäinen on vielä kesken, mutta voinen jo nyt sanoa että hyviä kirjoja kumpikin. Ehkä jopa tykkään tuosta talviretken käsikirjasta enemmän, vaikka se onkin paljon pienempi.

Perjantaina sain myös Olympukselta lainaan ja testiin PEN E-PL7-kameran ja kun lysti ei kerran maksa tai vaadi minulta mitään niin päätin huvikseni tarttua tilaisuuteen. Mitä nyt viikonlopun sillä kuvailin, niin enpä kyllä omaa Pen E-P5:stani tuohon vaihtaisi. Kuvanlaadussa ei ainakaan minun käytölläni/taidoillani ole eroa, mutta käytettävyydessä tuo kyllä häviää omalleni. Lisäksi se on pieni ja heppoinen, ja valkoinen väri on mielestäni suorastaan ruma. Mutta mukavahan tuota oli kokeilla kuitenkin.