perjantai 17. marraskuuta 2017

Pikkujouluretki 2017

Viime viikonloppu vierähti retkeilyn merkeissä. Retkiystävän kanssa suunnitteilla ollut loppysyksyn retki saatiin lyötyä lukkoon kun sääennustekin lupaili kohtuullisehkoa säätä. Perjantaina päästiin vasta illalla lähtemään, joten valittiin reitti siten, että eka illalle jäisi lyhyt ja helppo matka kuljettavaksi ottalamppujen valossa. Muikkupuron laavu oli minulla vielä yöpymättä, ja sinne kun menee nykyään esteetön polku, niin valitsimme sen ekka yöksi. Autolta pääsimme liikkeelle vasta puoli 10 maissa, ja mitäs meillä olisi 1,5 km kävelymatkassa mennyt, parisenkymmentä minuuttia korkeintaan. Aloimme hetimmiten valmistaa illallista, joka koostui tällä kertaa ystävän tekemistä lihapullista ja jauhemuussista. Hyvää oli, vaikka röyhkeästi syötinkin loput annoksestani koiralle kun en ihan kaikkea jaksanut. Sitten vaan makuupussien uumeniin ja unille.

OI001715
Kamppeet pakattu.
OI001714
Eka illan illallinen: muussia ja ystävän tekemiä lihapullia.
OI001713
Tervastulien polttaminen tuulessa on vähän tämmöstä.
OI001712

OI001711

Aamulla heräiltiin joskus 8 maissa, kun alkoi jo olla valoisaa. Vietettiin rauhallinen aamu puuron, voileivän, sopan ja teen merkeissä. Illalla ja yöllä oli tuullut kovaa, mutta aamulla tuuli näytti hiukan rauhoittuneen. Hyvä niin, koska tuuli kylmettää ikävän helposti.

OI001710
Aamutunnelmia.
OI001709
Salli miettii että kehtoaiskohan tuota nousta.
OI001708
Hallittu kaaos.
OI001707

OI001706
Alaska1300-pussimme tuulettumassa.
OI001704
Muikkupuro
OI001703
Pukki matkusti ruokatermarin kanssa sulassa sovussa.
OI001702
Olenkohan muistanut kuvata nuotiota lainkaan...
OI001701

OI001700
Hyvää Suomi-teetä. Mustikanmakuista.
OI001699
Matka jatkuu.
OI001698

10.30 Lähdettiin liikkelle. Alkumatkan kuljimme sorareittiä takaisinpäin, mutta poikkesimme siitä Pitkä-Hoiluan rantaan, jota lähdimme seurailemaan kohti Lipposensalmea. Sovimme siinä, että jos jompikumpi joutuu joskus pyörätuoliin, niin toinen sitten vie hänet Muikkupurolle. Tai ainakin sitten vanhoina rollaattorien kanssa voimme lähteä yhdessä retkelle. Mutta toivon mukaan sitä ennen ehditään vielä jokunen retki tehdä ihan omin jaloinkin.

OI001697
Sorapolkua matka taittuu joutuisasti.
OI001696
Pitkä-Hoilua oli jo jäässä.
OI001695
Koiran kantoi, minua ei.

Lipposensalmella pidimme lounastaukoa. Paikalle saapui myös mukava perhe, jotka olivat Hossan vakikävijöitä jo kolmen vuosikymmenen ajalta. Mukava oli porista siinä lounasvesien kiehumista odotellessa ja syödessäkin. Siinä kun olimme lähdössä, niin ystäväni meni vielä rantaan juottamaan Mörköä ja kiljaisi että "Täällä on monneja!" Me muut syöksyimme katsomaan, ja kappas vain, siellä oli pari madetta jään alla ihan rantavedessä. Tai ainakin luultavasti olivat matikoita, en oikein muutakaan tuon muotoista kalaa keksi. Aika erikoista.

OI001694
Lipposensalmi saavutettu.
OI001693
Partaukkoja.
OI001692

OI001691
"Monneja". Tumma erottuu paremmin, vaalea vähän heikommin alavasemmalla.
Matka jatkui ensin Lounajan rantoja ja sitten kohti Jatkonvaaraa. Välillä saimme kunnon räntäkuuron niskaamme, mutta onneksi sade jäi suht lyhyeksi. Olin ottanut takin pois tauolla ja kävelin villapaidalla, joka hengittää mukavasti, mutta toki myös kastuu räntäsateessa. Ja laiska kun olen niin en jaksaisi tietenkään pysähtyä ja purkaa rinkkaa ja muuta kuormaa vain laittaakseni takin päälle. Onneksi tältä operaatiolta tosiaan nyt vältyttiin. "Minä en kyllä lähde retkelle räntäsateessa"-kommenttini nauratti taas. Tein sen jo toista kertaa tälle vuodelle...
Hakokosken laavu saavutettiin kello 16.06. Loppumatkasta olisi jo ollut käyttöä lampulle, mutta eihän sitä viitsinyt jäädä kaivelemaan. Onneksi hämäränäköni ei ole huonoimmasta päästä ja laavulle päästiin kommelluksitta. Ystävä jäi tässä vähän jälkeen, kun laitoin vissiin jonkin supervaihteen päälle. Niinpä kerkesin jo aloittaa puunpilkkomisen ennen kuin loppu seurue saapui paikalle. Tuttuun tapaan teimme tulet, laitoimme makuupussit valmiiksi ja sitten ruvettiin ruoanlaittoon.

OI001690
Tuli mieleen kesäkuinen retkeni. Sää oli silloin tismalleen samanlainen. :D
OI001688
Sallin illallinen
Tämän illan ateria oli poronkäristys pottumuusilla ja jälkkäriksi oli pikkujouluretken teeman mukaisesti lumiukkosoppa, joka siis koostuu kaakaosta (kermatilkalla), vaahtokarkeista ja karkkitangosta. Kyytipojaksi tuhottiin mukana kulkenut joulupukki. Viime vuoden retkestä viisastuneena en ottanut nyt sitä halvinta ja pahimmanmakuista pukkia, vaan Kinder-merkkisen laatuyksilön. Eikä tarvinnut pettyä.

Ilta kului siinä mukavasti tulistellessa ja jo seitsemän jälkeen kömmittiin pusseihin. Unta ei juurikaan tarvinnut houkutella, mutta yhden aikaan heräsin ja totesin migreenin alkaneen. Olin jo ilakoinut, että viiden päivän putki oli viimein hellittänyt, mutta eheei nyt sentään. Se vaan tuli nyt vähän epätavalliseen aikaan. Nakkasin jotain lääkkeitä naamaan ja onneksi se oli aamuun mennessä sitten helpottanut (vain alkaakseen kotimatkalla uudelleen). Taidettiin siinä melkein kellon ympäri nukkua, ja vähän ennen valoisaa noustiin sitten ylös aamutoimiin.

OI001687
Poro käristyy.
OI001686
Vitsikäs ystäväni oli ottanut mukaan hautakynttilän.
OI001685
Ottalamppukatastrofinuotiokokki työssään (kuva: MH)
OI001684
Kuva: MH
OI001683
Illallinen valmis. Ja tuo hempatin pukki taas menossa mukana.
OI001682
Ihan oli tasaväkiset annokset. 😆
OI001681
Jälkkäriksi lumiukkosoppaa...
OI001679
...ja kuinkas kävi pukille...
OI001678
...sinne päätyi osaksi jälkkäriä!
OI001677
Mörkö väsähti.
OI001676
Ihana on loikoilla, kun ollaan leirissä ja vatsa on täynnä lämmintä ruokaa (sekä vähän pottumuussia ja käristystä).
OI001675
Iltatunnelmaa ottalampulla...
OI001673
...ja ilman.
OI001672
Lisää partaukkoja.
Aamu alkoi, kuten yleensäkin, tulien teolla ja veden keittelyllä. Ensin koirat saavat annoksensa, minkä jälkeen on ihmisten vuoro. Loput voileivät ja keksit tuhoutuivat ja kaveri koitti sinnikkäästi syödä päiväysvanhoja retkipuurojaan pois. Minä en tälle toiselle aamulle ollut ottanut puuroa, kun en siitä niin hirveästi välitä. Juomaksi oli vaihteeksi glögiä. Tuo Marlin glögitiiviste on kätevä retkillä ottaa pienessä pullossa mukaan. Keksejäkin oli vielä puoli pakettia jäljellä. Miten me nyt tuollain oltiin ne jätetty syömättä. 😱

OI001671
Aamiaista odotellaan...
OI001669
Aamiainen, ja huonosti syöty keksipaketti! Kyllä nyt ollaan huonosti herkuteltu. 😱
OI001668
Aamu alkaa hämärtää.
OI001666
Vielä hetki tulilla ennen kotiinlähtöä.
OI001665

OI001664
Kamppeet taas kasassa.
Tänä aamuna oltiin vähän ripeämpiä kuin edellisenä, ja matkaan päästiin jo yhdeksän kieppeillä. Matkaa ei ollut pitkästi, mutta reitti Hakokoskelta Hossaislammin P-paikalle on juurakkoinen ja mäkinen, joten yön aikana sataneessa märässä lumessa edettiin varovaisesti. Suottavirran sillalla näin elämäni ensimmäiset koskikarat. Eihän niistä 17-millisellä objektiivilla mitään kuvia saanut, mutta ei se mitään, pääasia että näin ne. Alle tunnissa oltiin autolla ja valmiina lähtemään kotimatkalle. Tiellä olla möllötti pieni porotokka, joita piti tietenkin kuvata auton ikkunasta kuin turistit ainakin.

OI001663
Reppu ja reissukoira.
OI001662

OI001661
Aavistus auringosta.
OI001660
Toinen ottaa rennosti viimeiseen asti...
OI001659
...toinen ulvoo että lähetään jo!
OI001658
Heippa Hakokoski.
OI001657

OI001655

OI001654

OI001653
Ihanan viettävä polku.
OI001652

OI001651
Kuvassa esiintyy koskikara...jossain tuolla kauemman puunrungon päällä. 
OI001650

OI001649

OI001648

OI001647

OI001646

OI001644

OI001643

OI001642

OI001641
Reissuakka ja -koira. Kuva: MH
OI001639
Paluujuomat.
OI001638
Tokka tiellä.
OI001636
Ihan sievä poronen.

Sen pituinen se. Onnistunut ja mukava retki. Hossassa oli jo mukavan hiljaista ja lumitilannekin oli vielä varsin hyvä. Sään piti olla tuulinen ja räntäsateinen, mutta lopulta vain ekana yönä tuuli mainittavasti, ja räntää satoi enemmälti vain toisena iltana ja yönä, juuri sen ajan kun olimme laavun suojissa.