tiistai 3. toukokuuta 2016

Kupson kutsu

Kevään ensimmäinen rinkkaretki suuntautui Pudasjärven ja Puolangan rajamaille, Kupsonvaaralle ja siellä olevalle Kupson kutsu-nimiselle luontopolulle. Tarkoitus oli alunperin olla metsässä koko viikonloppu ja poiketa myös Jaurakkavaaran puolella, mutta talvi yllätti retkeilijät, joten reissu kutistui yhden yön retkeksi.

Perjantai-iltapäivällä lähdimme Puolanka-Pudasjärvi-tien varresta polulle ja otimme kohteeksemme Lumous-nimisen kodan, jossa olimme ajatelleen viettää ensimmäisen yön. Alkumatka sujui leppoisasti helpohkoa polkua pitkin. Sää oli pilvipoutainen, lämpöasteita vähän alle kymmenen, ja välillä taisi jokunen vesipisarakin taivaalta tulla. Ensimmäinen pysähdys oli Elämys-nimisellä paikalla, missä oli laavu sekä avoin sauna kirkasvetisen puron varressa. Emme kuitenkaan jääneet saunomaan vaan jatkoimme kohti kotaa. Pian tulimmekin melkoisen rinteen juurelle, mistä alkoi reipas nousu ylös vaaralle. Tässä saimme jo hieman esimakua tulevasta lumitilanteesta.


OI000458
Reppukausi alkoi koirillakin. Vanni ei varsinaisesti rakasta reppuaan.

OI000457
Mustoa ei reppu haittaa. Poika on iloinen kun pääsee retkelle.

OI000456
Pikkureppuunpa mahtuikin viikonloppuretken kamppeet.
(huomaa sävy-sävyyn olevat kroksit).

OI000455
Polulle mars!

OI000454
Mukavannäköistä polkua.

OI000453
Elämys-saunassa saunominen olisi varmasti mukava elämys.

OI000452
Nätti pikkupuro.

OI000451
Lunta oli täälläkin vielä.

29.4. Reissukoirat polulla jälleen.
Jokainen menossa eri suuntaan.

Ylhäällä odotti kuitenkin varsin palkitseva näky: Komea kota ja sen edessä näköalatasanne ja hieno maisema. Kota oli myös sisältäkin oikein siisti ja viihtyisä, joten paikka oli oikein kelvollinen yöpymiseen. Vettä kodan lähellä ei ollut, mutta kartan mukaan jokusen sadan metrin päässä pitäisi olla lähde, joten lähdin kattilan kanssa sitä etsiskelemään. Löysin kuin löysinkin hetteikön ja siitä virtaavan soman pikkupuron ja sain jopa tuotua sieltä kattilallisen kodalle saakka kaatumatta. Ehkäpä ei olisi pahitteeksi kantaa sitä vesipussia aina mukana tällaisten tilanteiden varalta. Oli meillä toki useampi pullollinen vettä mukana, mutta yllättävän paljon sitä menee ruoanlaittoon ja tiskailuunkin illan aikana. Mies kävi vielä myöhemmin toisen reissun lähteellä, jotta meillä olisi vettä myös aamulla valmiina.


OI000449
Saapuminen kodalle.

OI000448
Näköala oli upea.

OI000447
Asetuimme taloksi.

Jo tullessamme kodalle kuulimme hakkuuaukiolta teerien pulinaa, ja hetken kodassa oltuamme huomasin isossa haavassa istuvan ison teerikukon, joka suhahteli kuuluvasti. Hetkeä myöhemmin teeri oli poissa, ja toisen suuren puun latvassa istui pöllö. Kiikareillakaan emme nähneet tarkemmin, jotta olisimme voineet määrittää lajin, mutta jokin keskikokoa oleva pöllö se oli.
Iltapalaksi oli tälläkertaa lihapullia ja pottumuussia sekä kermakastiketta. Jälkkäriksi söin vielä valkohomejuustoa ja suolakeksejä. Nälkään ei siis näännytty tälläkään reissulla. Ruoan jälkeen alkoikin jo makuupussi kutsua, eikä unta tarvinnut pitkään houkutella.


OI000446

OI000445
Illallinen.

OI000444
Jälkkäri.

Aamulla heräilimme joskus kuuden jälkeen ja saimme ihailla usvan peittämää maisemaa. Aamupuuron ja -teen ja -kahvin jälkeen pakkailimme tavarat kasaan ja lähdimme vielä kameroitten kanssa lähteelle täyttämään vesipullot ja sitten lähdimme jatkamaan matkaa.


OI000442
Vielä hetki sitten ne olivat niin sievästi vierekkäin, mutta kun menin kaivamaan kameran esiin...

30.4. Aamuhetki Kupsonvaaralla.
Aamu-usvaa.

OI000440

OI000439

OI000438

OI000437

OI000436

OI000435
Puurovedet tulilla.

OI000433

OI000432
Maisema-aamiainen.

OI000431
Miehellä taas astetta paremmat eväät.

OI000429
Vesipullontäyttöä.

OI000428
Raikasta lähdevettä.

OI000427
Vanhan kuusimetsän taikaa.

OI000426

OI000425

OI000424

OI000423
Usva jo hälvenemään päin.

OI000422
Jaurakkajärven rannoilta on ollut isoisoäitini (joka muuten täyttäisi tänään 128 v jos eläisi) kotoisin.

Kiersimme polkua tietenkin vastakkaiseen suuntaan kuin se oli tarkoitettu kierrettäväksi, mikä kostautui myöhemmin. Ylemmäs noustuamme lunta alkoi olla enemmän ja enemmän ja lopulta olosuhteet olivat hyvinkin talviset. Lunta oli ihan tasainen, noin polviin asti yltävä kerros jokapuolella, ja hanki kantoi ja upotti juuri ärsyttävimmässä mahdollisessa suhteessa, eli ei oikein kumpaakaan. Polku oli merkitty vain toiseen kulkusuuntaan, ja kun me kiersimme väärään suuntaan, niin lumessä polku oli jatkuvasti meiltä hukassa. GPS ja Retkikarttakin näyttivät sijaintimme jokusen kymmenen metriä vikaan kaiken aikaa, joten täytyi vain ahkerasti vilkuilla taaksepäin ja etsiä reittimerkkejä aina silloin kun satuimme olemaan polulla. Pääsääntöisesti kuitenkin saimme seurailtua polkua, ja tässä vaiheessa teimme päätöksen ettemme lähtisi Jaurakkavaaralle pohnostamaan, vaan pitäisimme lounastauon Keidas-laavulla ja jatkaisimme siitä takaisin autolle samana päivänä. Onneksi ilma oli lämmin, joten märät housunlahkeet eivät suuremmin haitanneet. Olikin vähän hassu tunnelma kun maassa oli talvi ja ilmassa kesä samaan aikaan.


OI000421
Lunta näkyvissä.

OI000420
Yhä talvisemmiksi käyvät maisemat.

OI000419

OI000418
Yksi monista valtavista keoista.

OI000417
Tikan valtakuntaa.

OI000416
Maata näkyvissä taas pitkän lumitaipaleen jälkeen.

OI000415
Näköalaa Isolle lohilammelle.

Keidas-laavu oli nätillä paikalla Ison lohilammen rannalla. Lampi oli vielä jäässä, mutta laavun ympäristössä oli maa sula. Laavulle paistoi aurinko ja ilma oli kesäisen lämmin. Puita ei juurikaan ollut, mutta jonkinlaiset risutulet saatiin aikaan ja ruokavedet lämpimäksi. Miehen lounas oli valmis kanarisotto itsekuivatulla kanalla terästettynä. Ihan syötävää evästä, joskin kuivakanat olisi vaatineet vähän pidemmän liotusajan, eikä jokin mauste olisi ollut pahitteeksi. Itse söin vain nuudeliannoksen tällä tauolla. Paikka ja sää olivat kyllä niin miellyttävät, että tuolla olisi voinut pidemmänkin tauon pitää, eikä se yöpaikkanakaan olisi hullumpi ollut, jos alkuperäiset suunnitelmat olisivat toteutuneet.

OI000414
Risutulet saatiin aikaan.

OI000413
Ja lounasvesi lämpimäksi.

OI000412
Pikalounas suoraan kattilasta.

OI000411
Keidas-laavu.

OI000410
Lähtösuuntimia otetaan gepsistä.

Laavulta lähdettyämme kadotimme jälleen polun. Lammesta lähtenyt puro kuohui melkoisena koskena, ja yritimme etsiä polkua, joka luultavasti olisi mennyt jostain helpohkosta paikasta puron yli. Emme kuitenkaan sitä löytäneet, mutta pääsimme yli vanhoja kaatuneita puita pitkin ja pian puron jälkeen yhytimme polunkin jälleen. On se muuten aika jännä miten äkkiä polku katoaakaan lumen alla, ja miten hankala sitä onkaan taas löytää.

OI000409
Melkoiset kuohut purossa.


OI000408

OI000407

Loppumatkasta lumi onneksi oli koko ajan vähenemään päin. Yhden sulavesipuron kohdalla jouduimme melkoiselle jäätikölle. Ja juuri kun edellisessä postauksessa mainitsin noiden kenkien liukkaista pohjista... Pystyssä pysyttiin ja tultiin melkolailla kommelluksitta takaisin autolle. Matkalla teimme päätöksen että menemme mökille jatkamaan vapunviettoa ja retkeilemme lisää sitten seuraavalla kerralla.

OI000406
Kaksilatvainen kuusi.


OI000405
Jäätikkö keskellä metsää.


OI000404

OI000403
Kaikenlaista eläjää sitä löytyykin.


OI000402
Kuva ei kerro totuutta noiden jättiläisten koosta.


OI000401
Jälleen yksi sievä puro.


OI000400

OI000399
Kanervat olivat vielä lintassa lumen jäljiltä.


OI000398
Raidankeuhkojäkälä. Sievä.


OI000397

OI000396
Ruottalaiset housut kastuivat lahkeista likomäriksi, kun taas norjalaiset säilyivät miltei kuivina.


OI000395
Tekaisin ennen lähtöä kameralaukulle hihnat, joilla voi ankkuroida laukun viilekkeisiin. Pistolukolla yhdistettynä ne taas
 toimivat normaalina olkahihnana.


OI000394
Perinteiset paluujuomat.

Mukava aloitus retkikaudelle. Toki vähän jäi harmittamaan tuo retken kutistuminen aiottua lyhyemmäksi, mutta tämmöstä se on keväällä. Reitti oli oikein mukava ja metsä komeaa kuusikkoa, voisi ihan hyvin kiertää uudelleenkin joskus ilman lunta. Ja se Jaurakkavaara on myös käytävä tutkimassa joskus vaikkapa päiväseltään.

Uudet kengät joutuivat aikamoiseen testiin varsinkin vedenpitävyyden osalta, ja olihan tuossa maastossakin paikoin haastetta. Eikös sitä kaikissa oppaissa kehoteta ostamaan uudet kengät netistä käytettynä sovittamatta ja siten, että ne tulevat päivää ennen suunniteltua reissua? Juu ei mennyt ihan oppikirjojen mukaan, mutta ainakin tässä jos missä kengät pääsivät näyttämään todellisen luonteensa. Lopputuloksena kuivat, kivuttomat ja rakottomat jalat, joten enpä voi olla muuta kuin tyytyväinen tässä vaiheessa. Myös uusi Bergansin reppu oli mukana, ja vähän yllättävästi siihen mahtuikin ihan mukavasti viikonloppuretken kamppeet. Lähtöpaino oli 12 kilon luokkaa ja sen kuorman tuolla vielä kantaa suht mukavasti, joskin siinä alettiin olla jo vähän äärirajoilla painon kanssa. Vähän hartiat meinasivat kipeytyä, ilmeisesti viilekkeet ovat minulle vähän kapeat, sillä en muista että Abiskon kanssa olisi pahemmin moista ongelmaa ollut. No, kyllä tuossa ihan siedettävissä rajoissa vielä oltiin, joten en suuremmin jaksa asiasta huolestua. Tee-se-itse-untuvahousut ajoivat asiansa hyvin, samoin omatekoiset pakkauspussukat. Risukeitintä ei tarvinnut käyttää tällä kertaa, mutta sen toimivuushan me testattiin jo kotona. Virtapankki matkusti repun ulkopuolella keräämässä itseensä virtaa auringosta, mutta sitä en tarvinnut kuin vasta mökillä puhelinta ladatessa, joten aurinkokennon teho jäi vielä arvoitukseksi.

Lonkka on onneksi ollut nyt paremmassa kunnossa viikonlopun. Öisin sitä on särkenyt enemmänkin, mutta kävellessä se ei oikutellut, mitä nyt pari kertaa vähän vihlaisi kun jouduin nousemaan lumihangessa tuon kipeän jalan varaan. Kunpa se piikki nyt alkaisi tepsiä ja pääsisi jatkamaan normaalia elämää. Pikkuhiljaa yritän jättää kipulääkettäkin vähemmälle, niin siinäpä se nähdään tarviiko toisen piikin vielä ennen kuin tokeentuu, vai pärjätäänkö yhdellä.

Ps. Erään lukijan toiveesta suurensin vähän blogin tekstifonttia. Toivottavasti nyt lukeminen on helpompaa. :)

4 kommenttia:

  1. Tämä eräs lukija kiittää, nyt ei tarvitse enää suurentaa tekstiä, jolloin joutui veivaamaan "palkista" edes takas saadakseen lauseet luettua. KIITOS !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle palautteesta. Blogin luettavuus on aika olennainen asia, joten palaute on tervetullutta, ja ongelmat haluan toki korjata sikäli kun se on mahdollista. :)

      Poista
  2. Mukavan oloinen paikka. En ollut ennen kuullutkaan :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin vähän sattumalta tuo bongattiin muita juttuja etsiessä googlen syövereistä, vaikka mökiltä on tuonne vain muutama kymmenen kilsaa. Heti piti tietysti lähteä katsomaan millaisesta paikasta on kyse. :)

      Poista