sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Syksyä sydämessä

Tästä syyskuun postauksesta tulee nyt vähän kuvapainotteinen. Kulunut kuukausi on pitänyt sisällään monta hienoa hetkeä ja retkeä, mutta myös surua, yksinäisyydenpelkoa ja kyyneleitä. Elämän reitillä on näet nyt suo-osuus, joka on vähän vaikeakulkuinen. Mutta se on nyt vain rämmittävä läpi, askel kerrallaan ja luotettava siihen, että jonain päivänä vastassa on taas kuivaa, kantavaa polkua ja keveämpi askel. 

Tuure Kilpeläisen ja Kaihon karavaanin laulun sanoin:
"Sydän verellä naimisiin,
  naama edellä asfalttiin,
  kamat autoon ja helvettiin,
  sellaista lempi on."

Kuvat painottuvat aika pitkälti kuun alkupuoliskolle ja viimeisille lomaviikoille. Sen jälkeen valokuvausinto on ollut vähän hakusessa, mutta jospa se tästä taas korjaantuu.


P9020149


P9020139


P9020128


P9020126


P9020122


P9020118


P9020117


1.9. 10-vuotias.
10-vuotias. <3

P9060371


P9060357


P9060353


P9060351
Laumani etäjäsen Hilpa.

P9060337


P9060322


P9060313


P9060270


P9060268


P9060265


6.9. Ruskamaisemaa.


P9060200


Tunturista hypähdetään Puolangalle.

OI001265


OI001264


OI001263


OI001259


OI001256


OI001254


OI001244


OI001243


OI001242


OI001240
Saarijärven polulla oli hieman kosteaa.

14.9. Saarijärvi.


OI001236


OI001235


OI001230


OI001229


OI001228


OI001227


OI001226


OI001218
Tässä ollaankin jo UKK-reitillä.


OI001217


11.9. Väärälammen laavu.
Väärälammen laavu.


OI001213
Pienet teetulet.


OI001212
Eväsleipä unehtui autoon, mutta onneksi oli edes suklaata mukana.

OI001211


OI001206


OI001204
Syvälammen laavu.

OI001201

OI001200

12.9. Syksyinen maisema.


OI001198

OI001197

OI001196

OI001193

OI001192
Ikimuistoinen kohtaaminen lapinpöllön kanssa. Siihen se lensi ja katselimme toisiamme pitkään kunnes lähdimme
kumpikin omaan suuntaamme. Liekö hällä ollut minulle asiaa...

OI001191

OI001190

OI001188

OI001187

OI001186

OI001185

OI001180

OI001177

OI001176

OI001173

OI001171

OI001168

OI001166

OI001162

OI001161

OI001155

OI001149

P9180494
Kotikonnuillakin on värikäs syksy.

18.9. Pakkasaamu

P9180489

P9180487

P9160477

16.9. Aamulenkkimaisemia

P9150460

15.9. Syysvärejä suolla

P9150440

P9150429

6 kommenttia:

  1. Luonnossa oleminen ja epämääräinen kävely auttaa kaikenlaisissa suotilanteissa. Jos ei heti, niin hetken päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Metässä murheet tuntuvat vähän pienemmiltä.

      Poista
  2. Huikeita kuvia! Ikävää, että fiilis on matalana. Siitä voi vaan nousta ylöspäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Juu, eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa ala paremmaksi muuttua.

      Poista
  3. Aivan mahtavia kuvia.

    Luonto hoitaa, elämä kantaa. Suolla tarpominen tekee hyvää ihmisen sielulle, kun sieltä vajoamatta pääsee pois, tietää että siitäkin selviää ja näkee kauneuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Tuo on kyllä ihan totta. Välillä pitää elämän vähän vastustaa jotta osaa taas arvostaa niitä hyviä hetkiä.

      Poista