keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Joulua odotellessa

Tähän alkuun jatkan vähän vielä edellisen postauksen kenkäjutuilla. Hoksasin että olen viimeisen kuukauden aikana sitten hankkinut neljät kengät. Juu, neljät. Ensiksi talvisaappaat, sitten heräteostos-Hanwag Banksit, Vaasan reissulta tarttui mukaan hyvällä alennuksella Sorel Caribout, ja viime viikolla tilasin Icebugin juoksukengät, joiden saapumista vielä odottelen.

Saappaita en ole vieläkään testannut muuta kuin puita hakiessa. On ollut liian lämmintä että olisin viitsinyt niillä lähteä lontostelemaan kauemmas. Hanwageja olen käynyt pari kertaa ryvettämässä loskassa ja suossa, ja etenkin viimeisimmän, reilun parin tunnin märässä kävelyn jälkeen saatoin julistaa kengät vedenpitäviksi. Olen tarkoituksella jättänyt ne vahaamatta ennen kuin testaan vedenpitävyyden, mutta nyt kun testi on suoritettu niin pitäisi puhdistaa kengät ja laittaa rasvaa pintaan. Jalkaan ne eivät istu aivan supertäydellisesti, mutta sen verran hyvin kuitenkin että eiköhän nuiden kanssa sinuiksi tulla. Pohja on hieman jäykempi kuin Meind vakuum ultrissa, mutta ei kuitenkaan niin jäykkä kuin vanhoissa Meindleissäni, eli veikkaisin että aika passeli jäykkyys näissä on rinkan kanssa kulkemiseen. Kooltaan niiden pitäisi olla 39:t, mutta ovat kyllä todella pienet sen kokoisiksi. Tavallisesti käytän 38 numeron kenkiä ja nämä ovat yhden, paksuudeltaan keskitasoa olevan sukan kanssa ihan rajoilla etteivät olisi pienet. Eli koko olisi ennemminkin 37,5-38. Rumat ne ovat kuin mitkä, siitä ei pääse mihinkään, mutta onpahan ainakin yksi syy lisää keskittää katse ennemmin maisemiin kuin kengänkärkiin kulkiessa. Viidenkympin köyhtyminen lähes uudenveroisista kengistä ei siis ainakaan vielä harmita.



Soreleista olen haaveillut jo pitkään, mutta en vain ole löytänyt sopivia. Niissä malleissa, joita olen sovittanut, on kaikissa ollut ihan järjettömän matala se osa, johon jalkaterä tulee, sellainen lättänä. Ei kai kellään voi olla niin litteä jalka, tai ainakaan sellainen kenkä ei voi kovin lämmin olla. Caribout olivat vielä kokeilematta ja ohikulkiissani vetäisin sellaiset lastenosastolla jalkaani. 38 oli oikein sopivan tuntoinen, ja tässä jalkaterällekin oli tilaa niin kuin pitääkin. Alennuslapun jälkeen hintaa jäi 75 e, eli noin puolet siitä mitä aikuisten Caribout ovat normihintaisina. Liekö sitten noissa lasten malleissa jotain merkittävääkin eroa, mutta ainakin nuo ihan hyvälaatuisilta vaikuttavat. Sorelit olivat jalassa viime viikonlopun pikkuretkellä, ja hyvinpä noillakin tuntui lompsiminen onnistuvan, eikä ainakaan noin -5 asteessa parilla villaisella sukkakerroksella varpaat jäätyneet.


Retkihommat on jääneet vähän vähille viime aikoina. Arki-illat ovat lyhyitä ja pimeitä, ja houkuttelevat ennemmin sohvalle ja aikaisin nukkumaan kuin ulos loskaan. Päivisin olen kuitenkin käynyt juoksemassa ja viikonloppuina sitten on piipahdettu lähipelloilla ja -metsässäkin. Yksi viikonloppu vietettiin Vaasassa kaupunkilomalla nauttien hetken koirattomasta olosta hotellin mukavuuksien keskellä. Huoneemme oli ihan loistava, kalastusmajatyyliin sisustettu, joka antoi vähän viihtyisää autiotupafiilistä kaupunkielämän vastapainoksi. Mukava se on tuollainenkin reissu kerran vuoteen tehdä, ja tämä vuodenaika jos joku sopii siihen oivallisesti.

Alkuun muutama kuva Vaasasta


Huussi ja kaikki!

Jollain on kai joskus ollut nälkä kun yhdestä leivästä puuttuu pala.

Kaupunkimaisema muuttui mukavan jouluiseksi lumituiskussa.

Ja sitten takaisin kotimaisemiin.

Jokohan olisi aika lähteä etelää kohti?

Tuore pataleipä ja valkosipulilevite.


Tästä se ajatus niistä nastallisista juoksukengistä lähti...
Kuu valaisee aikaisen aamun ahertajaa.
Kotikodassa pääsee tulille milloin vain.

Saslikkilihat kärventymässä.
Kodassa on joulu ainainen.
Vähiten röyhkeä koira saa avustaa grillaamisessa.
Liuskayökkönenkin heräsi horroksestaan.
Kuorivaatteiden kulta-aikaa.
Neopreenihanskojen vedenpitävyystesti. Ei tullut vesi läpi, mutta hiostavat nuo hanskat ovat.
Lauttoja on, mutta kunnon jäätä saanee vielä odotella tovin.
Tärkeä osa joulun odotusta. (Taikina on parempaa kuin itse piparit.)
Tervareitillä.
Aurinkokin näyttäytyi.

Kallioselän kämppä.

Tämä pätkä reitistä on hirvittävän märkä. 
Välillä on saatu talvi takaisin.
Tässä säässä kelpasi juosta tasan viikko sitten. Tänään sama tie oli loskainen ja sää harmaa ja vesisateinen.

Sininen hetki.
Heitä pallo.
Itsenäisyyspäiväviikonlopun vietimme Ranualla ihanan talvisissa tunnelmissa. Kävimme lauantaina Lapiosalmessa tulistelemassa Latvalampien laavulla (mikähän lie oikea laavun nimi), jonne ei ollut pitkä kävelymatka. Lumitilanne oli vähän haastava, ei oikein lumikenkäkeli, mutta ilman joutui vähän pohnostamaan. Päädyimme kuitenkin kävelemään ilman lumikenkiä, ja pääsipä sitä noinkin vielä, varsinkin jyrkemmissä rinteissä lunta oli aika vähänlaisesti. Kumpikin ollaan vähän kyllästytty jo makkaroihin, joten evääksi tehtiin tällä kertaa katkarapukeittoa. Se onkin pakkasella oikein oiva nuotioruoka, sopivasti tulinen, ja sulatejuuston ja kerman ansiosta melkoisen täyttäväkin. Keiton kaveriksi paahdettiin nuotiolla paahtoleipää, johon hieroin vähän valkosipulia. Hyvää oli! Jälkkäriksi glögiä ja pari tryffelikonvehtia. 

Erakko-Eemelin maja. 





Tervaslastuja sytykkeeksi. Luulisi olevan hyviäkin sytykkeitä, mutta tällä kertaa ei oikein onnistanut.
Saatiin se lopulta syttymään.

Soppa tehtiin mökillä valmiiksi ja lämmitettiin nuotiossa.
Tätä hetkeä varten piti hankkia Kupilkan soppakulho. Mealkit ei olisi sopinut tunnelmaan. :P

Jälkkäri.

Ihastuttava Mökkitonttu.
Tunnelmavalaistus

Sunnuntaiaamuna ilkamoitiin jäällä.

Otappa lapinkoira, ne on niin uljaita!
Senioriosastokin riehaantui leikkimään.

Sallia kiinnosti kyllä enemmän verkoista tulevat saaliit. Mätä made oli viime talven ykkösherkku.
Liian tuoreita.
Kotimatkalla näkyi poroja.


Itsenäisyyspäivän kajastus.
Meidänkin mukaamme lyöttäytyi tonttu. <3
Siuruanjoki.
Niin se vuosi alkaa lähestyä loppuaan. Vuoden alussa aloitin kuva päivässä-projektin, joka on ihan kiitettävästi jatkunut, ja nyt voinen jo lupailla että jatkuukin vuoden loppuun saakka, ja tarkoitus olisi jatkaa vielä ensi vuonnakin. Koostin kuvista oman bloginsa, joka löytyy täältä.

Joulu meillä olisi tarkoitus viettää Ranualla, ja jos säät suosivat niin uusi vuosi otetaan ehkä vastaan tunturimaisemissa. Mutta katsotaan kuinka käy. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti