tiistai 6. toukokuuta 2014

Pikaretki Tervajärvelle


Olen jo pitkään katsellut tätä uutta tervareitistöä sillä silmällä, että sitä pitäisi päästä talsimaan jonkunlaisissa pätkissä. Karttoja ja tietoa reitistä on vaan vähän heikosti saatavilla, joten se on sitten aina jäänyt. Kallioselän tuvalla olen melkein käynyt viime keväänä, ja Pilpajärven polun olen tokkiisa kiertänyt, mutta siinäpä se onkin sitte ollut. Nyt sitten kun olin yön Muhoksella siinä melko lähellä tervareitistöä, niin päätin käydä vilkaisemassa reittiä vähän tarkemmin.

Tervajärven laavulle oli kyltin mukaan matkaa 1,5 km. Parkkipaikka on tietenkin tehty siihen kohtaan, missä kulkee talvireitti, joten päädyin kulkemaan sitä pitkin laavulle. Virhe, koskapa jalassa olivat vain matalavartiset kalvottomat kengät. Mutta minä kun olen tämmöinen, että periksi ei anneta, niin sinnittelin sitten märillä jaloilla laavulle saakka. Viimeinen suonylitys ennen laavua oli vähintäänkin mielenkiitoinen. Siinä kun seisoskelin nilkkoja myöten hyytävän kylmässä suovedessä, niin kävi mielessä kyllä että miten ihminen voi olla näin typerä?? Ilmeisen helposti näköjään. Mutta ei kai siinä, elämä on valintoja. Kahlasin laavulle, puristelin sukista enimmät vedet ja vetäsin kengät takas jalkaan. Onneksi en ole vielä luopunut villafroteesukista. Niillä kyllä tarkenee vaikka vähän kastuisikin.

Laavu oli oikein sievällä paikalla, joskin panin merkille että jos pohjoisen suunnasta käy kova tuuli, niin voi olla vähän toivotonta nukkua. Laavun etuseinä on melko korkea, ja tietysti ylös asti avoin, joten sopivan tuulen saattelemana sadekin varmaan tulisi laavuun sisälle. Mutta tyynellä säällä varmastikin mahtava paikka. Pitäähän se käydä joskus koeyöpymässä. Kovin kauaa en viitsinyt räntäsateessa märillä jaloilla siellä maisemia ihastella, vaan lähdin tallustelemaan takaisin tietä kohti, tällä kertaa ihan sitä kesäretkeilyreittiä pitkin. Suurin osa kahden kilometrin matkasta kuljettiin tietä pitkin, joten sinällään se talvireitti oli mukavampi vaihtoehto...jos siis olisi kunnon kengät jalassa. Vielä viimeinen noin kilsan pätkä pikitien reunaa takaisin lähtöpaikkaan ja autolle. Kyllä tuosta mukavan yöpymisretken saisi tehtyä, ja jos matkanteko maistuu niin muutama kilometri laavulta eteenpäin on jo seuraava laavu. Pitäisi melkein käydä sekin tutkimassa että onko millainen paikka noin niinku yöpymistä ajatellen. Tuolla Muhoksen suunnilla tulee nyt liikuskeltua varmasti enemmänkin, kun on eräänlainen tukikohta nyt siellä. Saapa nähdä mitä kiintoisaa sieltä vielä löytyy. :)










Illalla lähdin vielä kylään kaverin luokse Liminkaan, ja illalla saimme idean että mennäänpäs marraskuulta tutulle Eeronmäen laavulle makkaranpaistoon. Sinne siis. Oli sievä ilta, mitä nyt vähän räntääkin koitti sadella. Mutta eipä semmoinen meitä lannista. Samalla teimme vähän retkireittisuunnitelmia tuonne loppukuulle. Ihanaa, kohta pääsee pakkaamaan rinkkaa ihan oikealle reissulle!! :)


13 kommenttia:

  1. ahaha skottilaiseen tyyliin, retkikiltti päälle vaan ja menoX! 8) Joo käydään testaan nuita laavuja, ennen hyttysien tuloa! :>

    VastaaPoista
  2. Niin käydäänki! Ja skottiviltit (vai kiltit) mukaan. 8) Nii ja käyt samalla kattoon sitä muhoksen paikkaa. :)

    VastaaPoista
  3. Reitti kun reitti, aina siitä voi kävellä. :D

    On muuten ihan totta, että pikkuhiljaa tekee mieli pakata rinkkaa ihan oikealle reissulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu aina voi kävellä. Eri asia sitten kuinka kivaa se on tietyillä reiteillä. :D Mulla se tämä lumien sulaminen saa aikaan aina hirmuisen retkikuumeen. Onneksi ei ois montaa viikkoa enää ekaan kunnon retkeen, joskin Lappiin päässee vasta heinäkuulla.

      Poista
    2. Nyt vasta näin kunnolla tuon tervajärven laavun. Ei pitäisi tehdä mitään vanhalla pikkuläppärillä, sen näyttö on aivan onneton. Tuonlaista laavukopperoa en olekaan missään nähnyt! Laavukuume nousee..

      Poista
    3. Laavua on tosiaan jos jonkinnäköistä. En oikein ymmärrä että miksi tuostakin on pitänyt noin korkea tehdä. Ehän laavussa tartte mahtua seisoskelemaan, ainakaan parimetristen korstojen. :D

      Poista
  4. Kiinnostavaa! Nuo Matka- ja Tervajärven laavut ovat olleet minullakin mielessä lähinnä talviretkien yöpymistä ajatellen, mutta kun tuo talvitelttailu nyt tuntuu sujuvan, niin en taida paljon laavuilla viitsiä enää käydäkään... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä tämä kommenttisi oli joutunut roskapostiin, mutta noukin sen sieltä talteen. :) Vai että on talvitelttailu tosiaan noin mukavaa että voittaa laavunkin. :O Pitäneekö tuota itsekin kokeilla ensi talvena sitten, vaikka en oikein olekaan mikään teltta-fani.

      Poista
    2. Telttailussa on (ainakin) yksi hyvä puoli laavuiluun verrattuna: vapaus valita yöpaikkansa melkein mistä tahansa. Talvella oikeastaan ihan mistä tahansa, kun suotkin ovat lumen peitossa :) Kun olen kokeillut sekä laavussa että teltassa yöpymistä, olen ollut havaitsevinani, että teltassa on lämpimämpää. Ainakaan sinne ei tuule sisälle...

      Poista
    3. Totta kyllä, mutta jos tulistella aikoo, niin se ei sitten välttämättä onnistukaan ihan missä vain leiripaikassa. Voi tosiaan kyllä ollakin lämpimämpi vaihtoehto tuo teltta. Ja ainakaan ei tartte miettiä että joutuuko jakamaan leirinsä muiden kanssa. :)

      Poista
    4. Totta kuin potta. Telttailijan täytyy pärjätä ilman nuotiota, ellei sitten onnistu hankkimaan maanomistajalta lupaa siihen.

      Poista
  5. Ensin, on tosi kaunis bannerikuva, mistä olet kuvannu? Olipa sulla suoseikkailu, mutta ei retkeilijä lannistu pienistä:) Todella korkeita molemmat laavut, tuonne kyllä tosiaan sataa ja tuulee helposti. Uudelta retkikohteelta vaikuttaa, kun opasteet on uudet ja laavutkaan ei vaikuta vanhoilta. Hyviä retkiä sulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Bannerikuva on otettu viime kesänä Utsjoella Kalkujoenlammen kodalla, kun kiersimme Utsjoen retkeilyreitin. Silloin oli aivan mahtava ilta, kuten kuvastakin näkyy. Kova kaipuu Lappiin iski taas kun noita kuvia katselin ja siitä innostuneena päivitin vähän ulkoasua kesäisempään kuosiin. :)
      Tuo tervareitistö on tosiaan melko uusi, olisiko muutaman vuoden vasta ollut olemassa. Se lähtee Oulun Sankivaarasta ja jatkuu aina Rokualle asti. Haaveissa olisi tietenkin kulkea joskus koko reitti läpi, jos ei yhteen putkeen niin vaikka osissa sitten. Ja kyllä, retkeilijällä pitää olla vähän sisua ja sietokykyä, ja ennenkaikkea pitkä pinna ja hyvä (?) huumorintaju. On tullut huomattua että niillä pärjää jo aika hyvin hankalammissakin tilanteissa. :D

      Poista