Miljoona linnunpönttöä-kampanja sekä kevään etenemistä

Osallistuttiinpa mekin pönttötalkoisiin. Meillä on tässä pihalla jo ennestäänkin pönttöjä, joista neljä oli vielä käyttökelpoisia, ja lisäksi mies nikkaroi vielä neljä uuttakin pönttöä pihapiiriin. Muhoksella on tällä hetkellä himpun alle 600 rekisteröityä pönttöä, kun koko maan määrä hipoo jo puolta miljoonaa. Nyt vain sitten odotellaan ja seuraillaan tuleeko pönttöihin asukkaita. Lähinnä varmaan tiaiset olisivat noiden meidän pönttöjen potentiaalisia asukkeja.

Yksi vanhoista pöntöistä.

Uudet pöntöt.

Mukavasti alkaa jo lumet ja jäät sulaa, joskin kulkeminen tuolla maastossa on nyt hiukan haastavaa kun lunta on vielä kahlata asti, mutta se ei oikein kanna enää suksiakaan. Lumikengillä toki soselumessakin jotenkuten pääsee, ja pakkasyön jälkeen suksillakin vielä hiihteleepi. Jäille ei oikein olisi enää asiaa, vaikkakin tänään kyllä ylitettiin joki monta kertaa (varmoista kohdista toki). :P Mutta eiköhän tuo ollut jo viimeisiä hiihtoreissuja tälle keväälle. Eilen kävin käppäilemässä kelkkareitillä, mutta jouduin kääntymään takaisin kun vastaan tuli tulva. Mutta silti tämä on minusta syksyn ohella niitä vuoden parhaita aikoja, kun valoa on paljon ja luonto on täynnä elämää!

Lumikengät saa kohta laittaa kesäteloille.

Purossa on vielä yllättävänkin vähänä vesi.

Joen jäällä on jo paljon vettä.

Koskipaikat aukeavat jo.

Pajunkissakausi parhaimmillaan.

Palokärjen tekosia?

Tulviva metsä pakotti tekemään uukkarin.

Koivuoja on normaalisti aika pikkuinen puro, mutta nyt jo ihan kunnon tulvassa.

Kelkkareitti on vielä jalkaisin kuljettavissa.

Käärmekuusi.

Jokivarressa on useita isoja pönttöjä.

Kävimme tänään retkellä majavan mailla, missä kävimme viime keväänä ensimmäisen kerran. Uusia kaatoja löytyi paljon, joten kyllä siellä edelleen elämää on. 

Tarkkaa työtä.

Pikkuisen jäi homma kesken.

Tuollainen "rämeikkö" luo hyvät olosuhteet monille lajeille.

Suolla oli jo paljon sulaa, ja ihana tuoksu.

Karpaloita oli vaikka kuinka paljon.

Törmäsimme myös tällaiseen "muistomerkkiin", joka on pystytetty 30 vuotta sitten. Asialla lienee ollut porukka, joka on aikoinaan ollut vastustamassa alueella tehtyjä vesakkomyrkytyksiä. Harmi etteivät onnistuneet, mutta hatunnosto hyvästä työstä. Kivessä oli plakaatti, jossa lukee:

"Ystävä kun katselet merkkiä tätä, pois älä mielestä silloin sä jätä. Luontoa turmella ei pidä suotta, siitä se kärsii monenmonta vuotta. Myrkkyä kylvetty on paikalle tälle, ruiskutettu taimelle pienimmälle. Herroilla rahankiilto silmissä liikkuu, eipä ole oksaa missä käenpoika kiikkuu. Vastuuta tunne myös tulevista polvista, puhdas tilkku luontoa heille on kallista. Siis harkitse tarkkaan jos saastutat maata, taudin voit itsekin myrkyistäs saada. 22.06.1986."

Fiksuja ajatuksia, ja näin kun itse olen tuon "tulevan sukupolven" edustaja (synnyin vajaa vuosi kyltin pystytyksen jälkeen), niin olen kyllä kiitollinen että joku on meidänkin kannalta asioita ajatellut. Tuon tekstin sanoma pätee kyllä vielä tänä päivänäkin, mutta lieköhän noista ajoista silti paljonkaan viisastuttu kun miettii tuota juuri läpi mennyttä metsähallituslakiakin. Raha se on mikä tässä maassa tänä päivänä ratkaisee, ihan sama kaikelle muulle, ja tuntuu että luonnolle annetaan yhä vähemmän arvoa päätöksiä tehtäessä. :(