Kevään kuvia

Huhtikuun alkupuoliskolla ollaan seurailtu ahkerasti kevään etenemistä, lumien sulamista ja joen vesitilannetta. Retkikuume nousee, mutta vähän pitää vielä malttaa odotella metsien ja polkujen sulamista. Lähilaavulle tekisi mieli yöksi, mutta eipä ole sitäkään tullut vielä tehtyä. Elän toivossa, että se tilaamani talvipussi viimein tämän viikon aikana päätyisi minulle asti, josko se innostaisi lähtemään testireissulle. On nyt toki sille jo liian lämmintä, mutta pitänee se siltikin testaamassa käydä.

Pientä vaivaakin tässä on ollut, sopivasti retkikauden kynnyksellä. Jo pääsiäisen aikaan vasen lonkkani kipuili aina pidemmän automatkan jälkeen, mutta vertyi kuitenkin nopeasti kun lähdin liikkeelle. Sen jälkeen se on oireillut lähinnä painojen kanssa kyykkyjä tehdessä, muttei muuten, kunnes sitten koitti viime perjantai. Istuin illalla pöydän ääressä ehkä tunnin verran, ja kun sitten nousin ylös niin olin käytännöllisesti katsoen yksijalkainen. Vasemmalle jalalle ei kestänyt varata kunnolla koko iltana, ja nukkumaanmennessä kipu oli jo niin kova, että pelkkä jalan koukistaminen tai kyljen kääntäminen oli yhtä tuskaa. Tein itselleni google-diagnoosin, että jalassa täytyy olla limapussin tulehdus ja päätin että jos lauantaiaamuna tilanne on vielä yhtä paha niin menen lääkäriin. Aamulla jalka oli kuitenkin huomattavasti parempana, joten lääkäriinmenon sijasta aloin tehdä pihahommia ja siivoilla ulkorakennusta. Kaapista löytyi vielä syksyn jalkavaivoista jäänyt tulehduskipulääke, joten ajattelin että syön sitä nyt kokeeksi ja katson mitä tapahtuu. Jalka on perjantain jälkeen ollut ihan ok, mitä nyt parina iltana vähän oireillut, ja kovin pitkään ei kestä kerrallaan aina istua. Liikkuminen ei onneksi käy kipeää. Kai se on pakko lääkäriin lähteä jos tämä ei itsestään ala helpottaa. Toki yritän myös ottaa nyt rauhallisemmin, eli en juokse, pyöräile tai treenaa jalkoja ollenkaan vähään aikaan. Kävellä aion normaalisti ja töissä tietenkin pitää käydä. Näköjään se tuo vanhuus ei tule yksin... Pari viikkoa sitten poistettiin viimeinenkin viisaudenhammas, joten johan se on aikakin saada uusia kipuja nyt kun tuo hammaskuoppa alkaa olla suht kivuton, joskin kyllä sitäkin välillä vielä särkee. Ja vanha tuttavani migreeni toki vierailee säännöllisesti, näemmä aina näin keskiviikkoisin, kuten myös tänään.

Liikkumiset ovat rajoittuneet tähän lähialueille, kun tuolla metsässä on hieman hankala kulku juuri nyt. Lähipellot sulivat suunnilleen viikon aikana, mutta metsissä toki lunta riittää. Joki alkaa olla auki, ja jäät ovat kasautuneet kosken alapuolelle. Olisipa kiva sattua paikalle kun tuo jääpato lähtee liikkeelle. Tervajärven laavullakin kävin viime viikolla töistä tullessani. Hiihtoreittiä pitkin sinne pääsi kumppareilla ihan kohtuudella ja tällä kertaa paikat olivat suht siistit talven jäljiltä. Kurjetkin olivat palanneet sinne huutelemaan. Risukeittimenkin kaivoin naftaliinista ja tekaisin kaakaotulet. Pitäisi kyllä kuskata risukeitintä mukana retkillä,on se omalla tavallaan kuitenkin aika hauska kapine, vaikkei käytännöllisyydessä pärjääkään kaasukeittimelle.

5.4.

Joutsenen taistelutanner.

7.4.

Tervajärven lenkiltä.

Vettä piisaa.

Nämä ilmestyivät meno- ja paluumatkojeni välillä.

Lauantai oli myös leipomispäivä.

Kotikodassa tulisteltiin.

9.4.

Risukeitinretki lähimetsään.

Polttoainetta.

Nahkahanskat varustelekasta. Hintaa vitosen luokkaa.

11.4.

Koitelinkosken kuohuja

12.4.