Lähiretkeilyä ja mökkeilyä

Parina viikonloppuna olen kevään innoittamana tehnyt useamman päiväretken lähialueilla, ja risukeitinkin on ollut käytössä moneen kertaan. Nytpä onkin loistavaa aikaa retkeilyyn, kun ei ole vielä sääskiä, mutta maasto alkaa olla jo lumetonta. Märkää toki on, mutta kumppareillahan siitä selvitään.

Toissa lauantai alkoi aamuisella suoretkellä, ja illalla käytiin vielä pari tuntia käppäilemässä lähimetsissä mahtavassa kevätillassa koirien kanssa. 

Ei ole vielä kesästä tietoakaan.

Pikkusammakoita taikka -konnia luvassa.

Mikä lienee tämä kaveri.

Olipas rankka reissu.

Omassa pihassa kukkii leskenlehti...

...ja idänsinililja.

Lähistöllä oleva pikku järvi vapautumassa jäistään.

Ruttojuuren kukinto.

Sunnuntai vierähtikin Tervareitillä. Lähtö Pilpajärveltä ja siitä talvireittiä Pilpasuon polun lähtöpisteeseen ja kesäreittiä takaisin. Matkaa kertyi noin 10 km. Pilpasuon polulla porukkaa oli paljon liikkeellä, mutta muualla reitistöllä sai olla omissa oloissaan. Tauolle jäin vasta ihan loppusuoralla vanhalle tulipaikalle, kun eihän erakkoluonne tietenkään mihinkään väenpaljouteen jää makkaraa paistamaan. 😁

Hiihtoreitillä oli vielä paikoin lunta.

Jalkinevalinta osui nappiin.

Pilpaselän laavu. Tien varressa, eikä puuhuoltoa ilmeisesti ole.

Uutta pitkosta tulossa Pilpasuon polulle. Ja ihan tarpeeseen tuleekin, entiset ovat paikoin heikossa hapessa.

Teevesi kiehuskelee.

Makkaraa teen kaveriksi.

Jälkkäri tietysti myös (ja pakollinen neulanen teessä).

Porsaatkin saivat makkaraa.

Kotijoki tekaisi toisen tulvan kylmän jakson jälkeen, kun yläjuoksullakin alkoi lumet sulaa.

Maanantaina livahdin töistä tullessa taas retkelle, tällä kertaa Isokankaalle. Oli ihan tosi sievä ja lämmin sää, ja sain olla ihan rauhassa koko reissun ajan, Yksi juoksija kipitteli vastaan, mutta sitä ei lasketa. :D Kummunkorvella keittelin teetä ja katselin käkien kosiomenoja. Tapasin myös kurjen, jonka kiekaisua säikähdin luultavasti yhtä paljon kuin se minua.

Lumenrippeitä täälläkin vielä.

"Nyt minua ei varmasti kukaan näe."

Isokankaanjärven laavu.

Kuinkahan tarpeellista nämäkin oli tähän jättää. Etenkin makkarapaketit ihmetyttää. Siivosin pois.

Kuivaa mäntykangasta on helppo kävellä, ja se tuoksu!!

Kuusimetsä on siltikin enemmän minun juttuni.

Eväänä tällä kertaa vain Barebar. Ja sadepäivän ilo ilahdutti myös sateettomana päivänä.

Laavulla kaikki kunnossa.

Jo siinä on käävällä paikka.

Tällainen kulkija pomppelehti edelläni.

Sakun kosiomatka onnistui.

Sitten koitti keskiviikko, ja ruhtinaalinen neljän päivän vapaa. Ajaa hurautin tietenkin hetimmiten mökille (kun ei retkellekään lumen takia päässyt). Siellä oli vielä lauantaina ollut ihan kunnolla lunta, mutta muutamassa päivässä miltei kaikki oli sulanut ja sen seurauksena järvi lainehti yli äyräittensä.

Sinne vain kelkkailemaan.

Konnakin oli liikekannalla.

Keskiviikkona oli vielä järvi jäässä. Rantaporreessa piti silti heittää talviturkki.

Lähellä oli ettei saunassakin lainehtinut.

Sorsaa kantoi jää vielä.

Laiturikin oli jo puoliksi vedessä.

Kahden pienen joen yhtymäkohta. Vettä riittää.

Haastavaa melomista.

Lohta loimuttui.

Lauantaina jäistä oli jäljellä enää muutama hullu hilelautta.

Sunnuntaina minulla oli aikainen herätys. Olin pakannut illalla kaiken valmiiksi, jotta pääsisin mahdollisimman hyvissä ajoin liikkeelle. Ennen kuutta pääsinkin lähtemään, ja puoli 7 olin jo Olvassuon luontopolun lähtöpisteessä Kirkaslammella. Kymmeneen mennessä piti olla kotona, jotta ehtisi puolen päivän aikaan erämessuille. Kiersin polun ja kerkesin vielä tekaista aamupalaakin luonnonpuiston rajan ulkopuolella. Aamu oli kylmä ja minulla oli aivan liian vähän vaatetta päällä, joten en meinannut lämmetä millään koko päivänä. Messuillakin satoi vaakasuorassa vettä ja lämpötila oli jossain neljän asteen huiteilla. Messuilta tarttui mukaan jokunen sukkapari, Helly Hansenin kevyt kuoritakki (19,90) sekä Trangiaan uusi paistinpannu, jolle ei ole nyt akuuttia tarvetta mutta kannatti 7 eurolla ostaa, kun ne eivät nuotiokäytössä järin pitkäikäisiä ole. Takillekaan toki ei olisi ollut tarvetta, kun viime vuonna ostin toisen Marmot Precip-takin. Mutta jos noin halvalla saa niin ei oikeastaan kannata jättää ostamattakaan. 🙈

Jännää "taimikkoa", jolle löytyi selitys tuolta kyltistä. En kerro, käykää itse katsomassa. :D

Lintutornista oli hyvät näkymät valtavalle suoalueelle. 

Aamiainen

Juuri kun tätä päivitystä aloin kirjoittaa, niin huomasin että pihallani on käki. Ensimmäiset leppälinnut tulivat niin ikään tänään, joten voikohan tuo lurjus olla kyttäämässä niiden pesintäpuuhia, jotta se saisi käydä jättämässä jälkikasvunsa niiden hoidettavaksi. 😲

Kevätseurantaa ja kohtaamisia luonnossa

Viimeinkin tämä kevät alkoi hitaasti mutta varmasti edetä. Olen kulkenut paljon lähimetsissä kevään etenemistä seuraillen, vaikka kummempia retkiä en nyt olekaan päässyt tekemään. Kevään suunnitelmiin kuului alkunperin hossanreissu kentien viime, tai viimeistään tänä viikonloppuna, sekä Köngäskierros tulevana Helatorstaiviikonloppuna. Mutta kainuussa on vielä täysi talvi, joten nämä hienot suunnitelmat siirtyvät nyt tuota tuonnemmaksi. Toivon että ehtisin Hossassa käymään vielä ennen kansallispuistokouhkauksen alkamista. Fiilikset tuon kansallispuiston perustamisen suhteen ovat ristiriitaiset. Toisaalta on hyvä että alue suojellaan, mutta samalla myös kävijämäärät kasvavat ja ennen niin rauhallisesta alueesta tulee pakostakin vähemmän rauhallinen. Toivon että kävijät kuitenkin olisivat siivoa porukkaa ja laavut ja tulipaikat pysyisivät kuitenkin yhtä siisteinä kuin ennenkin.

Pari viikkoa sitten olin aamukävelyllä jokivarressa ja meinasin saada kohtauksen kun jokin molskahti isosti joessa. Mielessä ehti jo käydä kaikki jättiläishauen ja taivaalta tippuneen meteoriitin väliltä, kunnes huomasin metelin aiheuttajan. Antaapa videoiden kertoa kaverista lisää.

Siinä se uiskenteli menemään pitkät tovit ja antoi minun kuvailla ja koirienkin tarkkailla menoaan, kunnes sai tarpeekseen ja lähti uimaan ylävirtaan. Olenhan sen toki tiennyt että joessa majavia on, ja kuullut myös niitä näkyneen tässäkin kohtaa, mutta enpä silti olisi osannut odottaa moista näkeväni. Hauska kohtaaminen! Itseasiassa näin sen vilaukselta toisenakin päivänä istuessani koskenniskalla rannalla. Kerran kävi molskauttamassa ja hävisi sitten omille teilleen.

Myös muihin otuksiin olen törmäillyt, jopa kirjaimellisesti, kun yhtenä päivänä sorsa lensi kylkeeni metsässä. :D Säikähti ilmeisesti Sallia ja lensi suoraan päin. Jäimme molemmat henkiin, mutta kyllä piti hetki miettiä että mitä ihmettä... Sitten on tietenkin näkynyt hankeen hyytyneitä sammakoita, hirvi, joutsenia, kurkia, telkkiä, kyyhkysiä, haukkoja jne. Aina ei tarvitse edes lähteä ulos, vaan keittiön ikkunastakin bongaa yhtä jos toista otusta, ja ihastelinpa yhtenä iltana kuusenlatvassa istuvaa tuulihaukkaa pesuhuoneen ikkunasta suihkussa ollessani. :D Pari päivää sitten taisi maakotkakin lennellä tuolla työmatkani varrella. Mukavaa kun luonto heräilee eloon toivottoman hitaasta keväästä huolimatta.

Hankintoja en ole nyt raskinut hirveästi tehdä, mutta yhden sentään kuitenkin kun halvalla sain. Semmonen mutkumähaluun-hankinta, joka on ollut mielessä jo vuoden päivät mutta ei ole kuitenkaan ollut mikään välttämätön juttu ja siksi jäänyt aiemmin hankkimatta. Mutta tässä se nyt kuitenkin on:

Jetboil Zip

Paino ilman kaasua.

Saas nähdä minkä verran tuolle käyttöä tulee kun tykkään kuitenkin hyödyntää nuotioita mahdollisimman paljon, eikä tuota "kattilaa" voi nuotiossa käyttää. Kenties sillä on paikkansa jossain tunturiretkillä missä ei nuotiota tule tehtyä. Hankin siihen myös pienen kaasusäiliön, joka pakkautuu keittimen sisään. On muuten änkyrä pakattava. Kaikki pitää olla just eikä melkein oikeassa järjestyksessä jotta kansi menee kiinni. Pienen palapelin pelaamisen jälkeen sain kaasusäiliön ja kumppanit asettumaan kattilan sisään sulassa sovussa.

Jäidenlähtöä 4.5.

Pellolla oli vielä reilusti lunta toukokuun alussa.

Porsas ojan väärällä puolella.

Varateltan varateltan koeyöpyminen.

Oikein hyvät unet tuossa sai, vaikka vähän väliä joku lintu rääkyikin minut hereille.

Suolla alkoi jo olla suht sulaa. 6.5.

Lätsis!

Tulvahuippu

Kurjet keittiön ikkunasta kuvattuna.

Isänpäivä toukokuussa? Vaiko sittenkin äitienpäivä?

Talvi yllätti vaihtolämpöisen.

Mutta eipä hätää, merinovillasormikas riensi apuun.

Jospa tässä lämpenisi vähän.

Huomenna olisi joku luonnonpäivä. Pitääköhän tuo koppeutua mettään yöksi. Saapa nähdä...