Vuoden eka laavuyö

Vuoden 2014 retkeilykausi on nyt avattu. Eilen illalla lähdimme Isokankaalle aikomuksenamme yöpyä jollain alueen laavuista. Pakkasta oli lähtiessä n. -10 astetta, ja aamua kohti oli luvattu pakastuvaa. Jännitti vähän että kuinka yö noinkin kylmässä sujuisi, mutta siksipä sitä juuri lähdettiinkin, että otetaan selvää. :P

Menomatka ei sitten sujunut ihan ongelmitta. Olimme ajatelleet majoittua Isokankaanjärven laavulle, mutta kun ajoin siitä ohi niin huomasinkin sen olevan miehitetty. Tuskinpa vain ne ihmiset siellä olisivat yötä olleet, mutta erakkoluonteeni otti vallan ja sai minut painamaan kaasua laavun kohdalla ja siirtymään suunnitelmaan B, joka oli vähän kauempana oleva Kummunkorven laavu. Metsässä oli yllättävän paljon lunta, mutta tajusin sen hieman liian myöhään kun olin innostuksissani jo "parkkeerannut" tien sivuun ja todennut että auto on onnellisesti kiinni penkassa. Noh, ei muutakuin ulos autosta ja miettimään seuraavaa siirtoa.

Aikani siinä ryömin auton alla, kaivoin lunta pois eturenkaiden alta ja työnsin erinäisen määrän risuja ja havuja vetävän pyörän alle, mutta auto vain oli ja pysyi kiinni. Kaverikin, jonka oli määrä saapua vähän myöhemmin, soitteli jo olevansa lähistöllä ja kyseli mihin hänen pitäisi tulla. Onneksi sentään tajusi ajatella niinkin pitkälle, että hänen ei ehkä kannattaisi ajaa minua vastaan, koska sitten oltaisiin motissa molemmat. Kaveri siis jäi n. puolen kilsan päähän risteykseen odottelemaan ja sai niin ikään autonsa jumiin. Ei onneksi niin pahasti kuin meikäläinen. :P Lopulta sain omani irti ja lähdin ritarillisesti pelastamaan ystävää hädässä. Ooppeli lähtikin helposti irti, mutta vielä oli pähkäiltävä että mille laavulle sitä nyt mentäisiin. Kummunkorpi ei siis tullut kysymykseen, koska autot olisi pitänyt jättää keskelle tietä, mikä nyt ei käynyt päinsä tietenkään. Sitten muistin parilta Kalimenlammen reissulta tutun Myllykosken laavun, jonka lähelle pääsee autollakin, joten lähdimme suunnistamaan sinne.

Myllykosken P-paikalle pääsimme kutakuinkin kommelluksitta, vaikka tie oli aika mielenkiintoisessa kunnossa. Saavuimme P-paikalle joskus kahdeksan maissa ja pienen tavaroiden lajittelun jälkeen suuntasimme kohti laavua, jonne oli matkaa niinkin hurjasti kuin 200 m. Tuttuun tapaan ekana tulet ja sitten petihommat (heh heh) ja tulille istumaan. Otin kotoa lämmintä vettä termariin, mutta minun 15 euron Retki-termarini, jota on käytetty noin kaksi kertaa, onkin rikki. Korkki ei enää mene kunnolla kiinni. Saakeli, tuolla piti olla takuu ja kaikki, vaan arvatkaapa säilytinkö kuitin. :P Noh, vesi pysyi lämpimänä niin saimme kaakaot siihen heti alkuun eikä tarvinnut odotella veden kiehumista. Lunta sateli ja tuuli aika kovaa, tosin onneksi laavun takaa, eikä suoraan laavuun päin. Makkaranpaiston ja muutamien kuumien juomien jälkeen painuimme nukkumaan. Siinä illalla mietin että jos oikein kovasti ajattelee, niin voisi vaikka kuvitella olevansa Hakokoskella Hossassa. Se kosken ääni, siinä on vaan sitä jotain. <3

Yö sujui ihan yllättävänkin lämpimästi. Olin toki pukeutunut Siperiavaatetukseeni, mutta pärjäsin kuitenkin pelkällä untuvapussilla. Kesäpussikin oli mukana, vaan enpä sitä sitten tarvinnutkaan ennen kuin aamupuolella vasta, ja silloinkin makuualustan lisäeristeeksi. Alkuyöstä meinasi olla jopa kuuma. Kahden aikaan tuli nukkumiseen tauko, piti vähän käydä henkeviä keskusteluita retkikaverin kanssa, mutta sen jälkeen nukuimme kai aika hyvin aamuun asti. Joskus puoli 7 aikaan heräilin siihen kun alkoi olla vähän vilakka, ja tein havainnon että makuualusta hohkaa kylmää. Asettelin siis kesäpussin jotenkuten sinne alustan ja itseni väliin, mikä auttoi vähän. Aloin kuitenkin vähän miettiä talvikäyttöön sopivamman makuualustan hankkimista, jos siis aion ihan tosissani talviretkeilyä ruveta harrastamaan. 

Aamusella nousimme ylös joskus kun alkoi jo vähän valostua. Nuotion saimme kutakuinkin pysymään hengissä koko yön yli kun lisäilimme siihen puuta aina välillä. Pakkanen oli selvästi kiristynyt, eikä makuupussista nouseminen oikein innostanut, mutta pakkohan se oli kuitenkin. Vesipullot olivat osittain jäässä, vaikka kylmälaukussa olivatkin. Saimme kuitenkin niistä veden tulille aamukaakaota varten. Ainut vaan että onnistuin pudottamaan nuotiolehän ritilän ihan alas, eikä se siitä suostunut enää nousemaan, ei sitten millään. Noh, hätä keinot keksii, nuotio hajalleen ja tunkemaan hiillosta ritilän alle. Hyvin toimi, joskin koko ajan piti huolehtia uutta hiillosta sinne kattilan alle että vesi saatiin lämpimäksi. Aamupalaksi paistelimme pekonia, jotka napsittiin suoraan pannulta kun kumpikaan ei viitsinyt ottaa mealkittiä mukaan. Lisäksi tietenkin kaakaota ja marjasoppaa (josta tuli ennemminkin mehua) ja vielä loput illalta jääneistä makkaroista. 

Aamuhommien aikana jäädytin varpaani aivan totaalisesti. Ei mitään uutta toki, ne ovat aikoinaan hevoshommissa paleltuneet niin monta kertaa että ihan sama mitä olisi jaloissa niin aina ne jäätyvät, kesälläkin useimmiten. Muuten kyllä tarkenin hyvin, tuo Fjellun parkatakki on ihan huippu, sillä kyllä tarkeneepi. Niin, minä sitten ostin sen itelleni joululahjaksi, satuin nimittäin löytämään sen (hyvin vähän) käytettynä huomattavasti edullisemmin uuteen verrattuna ja vielä oikean kokoisena ja värisenäkin. 

Tämä oli itselleni ensimmäinen kunnon talviyöpyminen maastossa. Ennakko-odotukset eivät olleet kovin korkealla, koska kuten olen 100 kertaa aiemminkin kirjoittanut, niin inhoan palelemista ja palelenkin hyvin herkästi. Tämä testireissu kuitenkin ylitti kaikki odotukseni. En ollut missään vaiheessa kunnolla jäässä (varpaita ei nyt lasketa kun ne ovat tosiaan aina jäässä. :P), enkä oikeastaan edes palellut silleen häiritsevästi. Aamun vilunväreetkin olisi olleet estettävissä erilaisella makuualustaratkaisulla (kenties vielä yksi ohut solumuovi Neoairin päällä?) ja ehkä lämpimällä juomalla (termarista). Ja siksihän tuolla oltiin, että kokeillaan miten homma sujuu ja mitä pitäisi tehdä toisin. Erityisen tyytyväinen olen jälleen kerran tuohon Cumuluksen pussiin. En ois ihan heti uskonut että sillä oikeasti tarkenee noissa pakkasissa vielä. Tokihan mulla oli sitä vaatetta siellä lisänä, mutta silti. Aloinkin jo vähän miettiä että ostaisiko toisenkin Cumuluksen, vähän kevyemmän version kesäkäyttöön. Haglöfsin pussi on kuitenkin sen verran painava ja tilaavievä, etten usko että sitä tulee otettua retkille mukaan edes kesäreissuille kun on kerran kevyempikin vaihtoehto olemassa. Ja tuo Panyam 600 on turhan lämmin kesällä. Noh, nämä on taas näitä pohdintoja, jotka siirtyy sinne jonnekin "sitten kun on kauheesti ylimääräistä rahaa"-tilanteeseen. 

Netin retkeilypiireissä on kiertänyt haaste, jossa pitäisi nukkua vähintään kaksi retkiyötä kuukaudessa niin pitkään kuin vain mahdollista. Pitkään mietin osallistunko vaiko en, mutta päädyin siihen lopputulokseen, että en osallistu. Periaatteessa voisi tietenkin varioida oman version, jossa ottaisi tavoitteksi yhden retkiyön/kk, mutta toisaalta, miksipä tehdä tästä asiasta itselleen mitään stressiä. :P Jos on sellainen fiilis, että haluan metsään yöpymään, niin sitten menen, jos taas ei ole niin en mene. Yksinkertaista. Eikä tämä nyt tarkoita sitä, etteikö haaste sinällään olisi minusta ihan hyvä idea. :) 

Tavoitteita ja suunnitelmia vuodelle 2014

Tässä vuoden viimeistä lauantaiyötä yksin valvoessa on juuri sopiva aika suunnitella vähän ensi vuotta ja miettiä millainen se voisi retkeilyn kannalta olla (ja minut tietäen sellainen se ei ainakaan tule olemaan :P).

Kulunut vuosi oli kokonaisuutena ajatellen hyvä. Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroinkin, niin retkiä on kertynyt mukava määrä. Lyhyitä, enimmäkseen viikonlopun kestäviä reissuja, mutta sitäkin onnistuneempia kaikki. On vaikea päättää mikä noista olisi ollut kaikkein paras reissu. Ehkä se oli Utsjoen reissu, tai sitten Hossan syysreissu. Mutta kun Syötteelläkin oli ihan huippua, ja Siikavaaralla. <3 Ääh, olkoon, en edes yritä laittaa noita paremmuusjärjestykseen. Ja miksi oikeastaan pitäisikään...

Mitäs sitten ensi vuonna? Talviyöpymisiä olisi tarkoitus kokeilla tässä lähistöllä aina kun säät vain suosivat (eli ei ole tulipalopakkanen). Kevättalvella ei jokin pieni talviretkikään olisi hullumpi ajatus, mutta ongelmaksi nousee nyt vain retkiseuran puuttuminen. Luottoseuralaiseni on ilmoittanut että tänä talvena hän ei vielä ole lähdössä, joten vaihtoehdot ovat vähissä. Yksin lähteminenkään ei oikein houkuttele.

Mutta keväällä, kunhan Kainuun itäosistakin ovat lumet lähteneet, niin voisi suunnata tuttuakin tutumpiin maisemiin muutamaksi päiväksi. Alkukesä onkin huippua aikaa kun luonto on täynnä valoa ja lintujen laulua, elämää yleensäkin. Se aika pitäisi yrittää käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Kesäkuun alusta joudun tosin uhraamaan ainakin yhden viikonlopun muulle toiminnalle, koskapa tulimme retkikamun kanssa ostaneeksi tänään lentoliput Helsinkiin ja takaisin kesäkuun alulle. Riihimäen erämessuilla olisi tarkoitus kuluttaa pari päivää. Retkeilyynhän se sekin tosin liittyy.

Ainakin yksi pidempi reissukin pitäisi saada tehtyä. Kesälomaa olisi ainakin viisi viikkoa, ja sen ajattelin jakaa pariin tai kolmeenkin osaan. Kaikkien ruusunpunaisten vaelluskohdesuunnitelmien joukossa ovat vilahtaneet mm. Vätsäri, UKK-puisto ja Rastigaissa. Vaikea vielä tässä vaiheessa sanoa mitään sen "varmempaa". Ehkä voisikin kokeilla erilaista lähestymistapaa ja olla suunnittelematta mitään etukäteen. Päättää sitten viime hetkellä ennen lähtöä että mihin menee.

Viikonloppureissuja tulee varmaan tehtyä useampia kesän ja syksyn aikana. Luultavasti kolutaan tuttuja paikkoja, mutta aina kai sitä pitäisi jotain uuttakin kehitellä. Myös mökeillä toki aikaa vietän ja päiväretkiäkin täytynee tehdä, samoin kun noita yhden yön reissujakin.

Kunnonkohotusprojektia aion jatkaa ensi vuonnakin. Juoksemassa pyrin käymään niin usein kun mahdollista, kunhan nyt ensin nuo kelit paranisi. Reilu viikko sitten kaaduin aika pahasti juoksulenkillä, enkä välittäisi moista kokea uudelleen. Selvisin jättiläismustelmalla ja käden kipuilulla, mutta pahemminkin olisi voinut käydä. Nytpä odotankin suosiolla vähän parempaa pitoa ennen kuin lähden seuraavan kerran juoksemaan. Lihaskuntoa pitää toki myös pitää yllä, ja säännöllisen uintiharrastuksenkin voisi taas aloittaa.

Vaikka kulunut vuosi onkin mennyt retkeilyn osalta putkeen, niin onpa tähän niitä vähemmänkin mukavia juttuja mahtunut. Syksyn aikana on tehty isoja päätöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan elämään paljon, eikä kaikilta osin niin mukavalla tavalla. Mutta, kuten pessimistin kannustuslause kuuluu, niin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! Hyvää uutta vuotta!

Joulu tunturissa

No niin. Joulu tuli juhlittua ja reissusta on kotiuduttu. Meillä siis suunnitelmat tässä vähän muuttuivat kun noita sääennusteita seurailtiin ja todettiin että vesikeliä olisi luvassa niin Oulun kuin Kainuunkin alueille. Jostain sitten (taisi olla Italialaistaustainen työharjoittelijamme, joka luuli mökkijoulun tarkoittavan nimenomaan Lapin mökkiä) kumpusi ajatus että mitäs jos lähdettäisiinkin Dalvadakseen jouluksi. :O Hirveä hommahan siinä olisi ekanakin ajaa sinne asti, sitten roudata kaikki tavarat polttopuista lähtiin ylös tunturiin ja saada mökki pysymään lämpimänä ja sulattaa vettä ja ja ja... Ja niin sitä sitten mentiin. Vaatteet rinkkoihin, autonperä täyteen klapeja, Kärkkäiseltä iso muovipulkka kyytiin ja tietenkin kaikki muutkin tykötarpeet vielä mukaan ja menoksi.

Lauantai oli melkoinen hurakkapäivä. Piti ehtiä viemään lahjoja sinne-tänne, pakata kamppeita, käydä mummon luona ja ehtiä vielä ystävän kanssa syömään ja Hobittia katsomaan illaksi. Yöunet jäivät vähiin, kun kello soi sunnuntai"aamuna" kello 02.45. Tavoitteena oli siis ehtiä hyödyntää se vähäinenkin valoisa aika 10 ja 14 välimaissa, joten siksi piti ehtiä matkaan jo aamuyöstä. Jossain Sodankylän paremmalla puolella 8 maissa alkoi taivas muuttua sinertäväksi ja siitäpä se päivä alkoikin pikkuhiljaa "valjeta".

Perillä Dalvadaksessa oltiin joskus 13 aikoihin ja vaatteidenvaihtamisen ja pakkailun jälkeen päästiin aloittamaan pieni urakka, eli nousu ylös mökille tienvarresta. Lunta oli jyrkimmässä rinteessä aika kohtuudella, noin 30 senttiä, mutta olihan tuota siinäkin kahlaamista rinkka selässä ja elämää painavampaa pulkkaa kiskoen. Rinteen vähän loiventuessa ylempänä, tuli vastaan kovia kinoksia, jotka eivät kuitenkaan kantaneet vaan tekivät etenemisen entistäkin vaikeammaksi. Koiratkin joutuivat itse kantamaan ruokansa repuissa, joten melkoinen työ oli niilläkin kahlata hangessa. 600 metrin matkaan kului 1,5 tuntia ja lämmin tuli, mutta lopulta oltiin perillä. Ensimmäisenä kamiinaan ja kiukaaseen tulet ja sitten vaihtamaan kuivaa kampetta päälle. Pakkasta oli n. -7 astetta, ei paha ollenkaan. Mökki lämpeni nopeasti, saunan kanssa meni kauemmin kun lumen sulattaminen vedeksi vei osansa lämmöstä.

Siinäpä ne muutamat päivät kuluivat leppoisasti mökkiä lämmittäessä, saunoessa, ristikoita täytellessä ja radiota kuunnellessa. Niin ja tietysti aamulla sai rauhassa nukkua pitkään kun ei ollut mitään järkeä herätä ennen kun alkoi valostua. :) Maanantaina kävimme mutkan Utsjoella ja toimme samalla autolta puita rinkoissa ja pulkassa. Aattona kävimme myös yhden puureissun autolla, tällä kertaa ilman pulkkaa sillä rinkassa puut kulkivat huomattavasti mukavammin. Valoisina hetkinä yritin räpsiä kuvia, mutta eihän se tuo valo meinaa oikein riittää. Jokainen päivä oli enemmän tai vähemmän pilvinen ja lumisateinen, joten se kaamoksen sininen hetki jäi vähän vaisuksi eikä revontulia ja tähtitaivastakaan päästy ihailemaan. No, mieluummin kuitenkin näin että pakkanen pysyi sopivissa lukemissa, ja olipahan ainakin valkoinen joulu. :)

Koirien jouluateriat

Mukana reissulla oli lainalumikengät, joita piti tietysti vähän testailla. Kyseessä oli tällaiset kengät. Minä kun en noista mitään ymmärrä enkä ole pahemmin perehtynyt asiaan, niin en voi oikeen sanoa mitään muuta kuin että kaipa nuo ihan hyvät olivat. :D Ainakin niillä oli suht hyvä kävellä hangessa ja kevyiltäkin tuntuivat. Pitäisi melkein alkaa tutustua tarkemmin noihin josko sitä itsellekin saisi lumikengät hommattua.

Joulupäivänä täytyi jo lähteä paluumatkalle, jotta sai yhden "lepopäivän" vielä ennen töihinpaluuta. Kiirettä ei kuitenkaan pidetty, vaan odoteltiin rauhassa valoisaan asti ennen kuin pakattiin tavarat kasaan, siivottiin mökki ja paineltiin autolle. Sää alkoi lauhtua, lähtiissä oli enää yksi pakkasaste ja lunta tuiskutti taivaantäydeltä. 730 kilometrin ja 9 tunnin ajomatkaan mahtui kaikki "huono ajokeli"-määritelmän eri variaatiot. Oli lumipyryä, vesisadetta, tuulta, peilijäätä, jääpolannetta ja vesilammikkoa. Mutta hengissä selvittiin kotiin saakka.

Olihan se mukava joulu, joskin mieluusti tuolla olisi ollut vielä pari päivää pidempäänkin. Työt kuitenkin kutsuvat jo huomenna, joten ei ole valinnanvaraa (ei raski pitää talvilomaa että jää kesäaikaan enemmän retkeilyaikaa. :3). Tuolla sitä vaan eri tavalla osaa rauhoittua, kun ei voi oikein tehdä muuta kuin lämmittää mökkiä, syödä, nukkua ja hiippailla mökin ympäristössä. Niin ja kuunnella sitä radiota... Kaikki mahdolliset joululaulut on kuultu kymmenenä eri versiona moneen kertaan. Tällä joululauluannoksella pärjääki vähintään vuoden taas, hyh. Olisin halunnut käydä ylempänäkin tunturissa lumikenkäilemässä, mutta kun joka päivä piti hakea puita, johon suurin osa valoisasta ajasta kuluikin niin ei sitten tullut lähdettyä. Pitää ensi kesänä varautua ja huolehtia puuvarastot täyteen seuraavaa talvea varten, niin saa olla huolettomammin niiden suhteen jos innostuu mökille lähtemään. Kevättalvella olisi tieysti mukava käydä uudelleenkin, mutta sinne asti ei nyt tässä tilanteessa uskalla vielä elämää edes suunnitella.

Riehaannuin tässä päivittämään vähän blogin ulkoasuakin talvisemmaksi. Hemmetin bloggeri meinasi muuttaa otsikkokuvan violetiksi, mutta tilanne korjaantui kun tallensin kuvan JPEG:n sijasta PNG-muotoon ja latasin uusiksi (onneksi tajusin märistä asiasta ystävälle fb:ssa niin sain heti avun ongelmaan :P). Mikä lie viiraus tuokin, olen kuullut muualtakin että bloggeriin ladattaessa JPEG-kuvien laatu kärsii huomattavasti. Noh, nyt on asia kunnossa ja blogilla talvisen sininen ulkoasu.

Jouluja

Nyt lienee aika toivotella blogin lukijoille hyvää joulua, koskapa aikani koneen äärellä ennen joulua käy vähiin. Luvassa nyt siis vähän erilainen joulu, josta lisää sitten myöhemmin. Mutta sen verran voin paljastaa, että "lähdetään kauas pois, sinne missä on talvi". ;) Niin, täällä Oulussa kun mittari näyttää ikävästi plussaa ja se vähäinen lumi, mitä maassa on, on semmoista märkää loskaa. Niin paljon kun olenkin marissut talven huonoista puolista, niin joulu on asia erikseen. Silloin pitää olla hanget korkeat nietokset ja pakkasta!

Hankintoja

Vaikka retkeilyrintamalla onkin nyt hiljaista, niin aina sitä vaan tulee eksyttyä noihin retkivarustekauppoihin ja hyvin usein mukaan jotain tarttuukin.

Tänään kävin Haaparannassa ja tottahan ne pitää Haglöfsin ja Naturkompanietin tarjonnat käydä kurkkaamassa ihan vain ohikulkiessaan... Haglöfsiltä en löytänyt tällä kertaa mitään, mutta sain selvitettyä kuitenkin, että Barrier-housuja saa vielä. Lyhyempiä versioita olisi ollut nytkin, mutta mieluummin haluaisin ihan kokopitkät. Toppashortsit vaan tuntuvat jotenkin...noh, omituiselle ajatukselle. Tottahan siinä painossa vähän säästäisi, mutta niin fanaattinen grammanviilaaja en sentään (vielä) ole. :P Olen siis jo pidemmän aikaa miettinyt noita taukohousuiksi, joten sellaiset hankin heti kunhan jostain löydän.

Naturkompanietissa sain sovitettua niin-ikään haavelistaltani löytyvää Nuuk-parkatakkia. Itseasiassa olen jo melkein päättänyt ostaa sellaisen itselleni joululahjaksi, mutta täytyy silti miettiä vielä vähän. Ainakin koko on nyt selvillä, XS tuntui ohuen paidan kanssa aavistuksen väljältä, joten villapaidan kanssa se lienee aika sopiva. S-koko taas oli selkeästi liian iso (nämä kokoasiat lähinnä itselleni muistutukseksi kun unohdan kuitenkin). Samalla sovitin huvikseni myös Keb-housuja, joita olen ajatellut kesähousuiksi. Hyville ne tuntuivatkin jalassa, mutta niiden hankinnan siirrän ihan suosiolla kevääseen. Näistä nyt ei tosiaan kumpikaan lähtenyt mukaan tällä kertaa, mutta jotain sentään löytyi. Trangiaosastolta tarttui mukaan uusi paistinpannu ja siihen sellainen muovinen suojus, jota voi käyttää myös kattilankantena, siivilänä ja leikkuulautana. Ihan kauhean tarpeellinen, luulen. -_- Lisäksi ostin uuden kahvan, tosin se ei kyllä ollut Trangian alkuperäinen vaan Primuksen vastaava. Aijaijai mikä virhe. :O Puolustaudun sillä, että Trangian vastaavaa ei ollut hyllyssä, ja tuo Primuksen taitaa olla vähän kevyempikin. Ja se tuleekin risukeitin/nuotiokäyttöön, samoin kuin Trangian entinen, jo hieman naarmuuntunut paistinpannu sekä toinen pinnoittamattomista kattiloistakin (jonka tilalle hankin non-stickin aiemmin syksyllä).


Muutama viikko sitten selailin jossain mielenhäiriössä Varuste.netin sivuja ja poistotuotteita. Sieltä pisti silmään jo edellämainittujen Barrier-housujen kanssa samaa sarjaa oleva takki, punainen S-koko puoleen hintaan. Pakkohan se oli laittaa tilaukseen vaikka en olisi oikeastaan sitä nyt tarvinnut kun halvalla sain, joten sellainenkin nyt sitten löytyypi. Ihanhan tuo tuntuu lämpimältä ja kevytkin se on. Ja pakkautuu kiltisti omaan taskuunsa. Tosin, luulen että tuo Karrimorin ohut untuvatakki on vielä pienempään tilaan pakkautuva ja kevyempikin. En ole kummemmin vertaillut. Mutta onpahan nyt taukotakkeja sitten kaksin kappalein. Ja jos vielä saan ne Barrier-housut hommattua niin onpahan sitten somasti samaa sarjaa olevinaan.

Niin ja ostinhan minä itseasiassa muutakin. Ensi vuoden retkiä varten Ekströmsin mustikka- ja ruusunmarjakeittoaineksia sekä O'boyn kaakaopusseja. Noita marjakeittoja ei Suomesta saa, ja kaakaokin taitaa olla vähän halvempaa Ruotsin puolella, joten pitää aina siellä käydessään täydennellä varastoja. Päiväystäkin oli kaikissa mukavasti seuraavan vuoden puolelle.

Itsenäisyyspäivän aikaan pääsin sentään vähän tulistelemaan. Olimme kaverin mökillä yön ja istuimme illan ja aamunkin takkatulen äärellä, paistoimme makkaraa, joimme kaakaota ja nukuimme makuupusseissa. Melkein kuin retkellä siis, mutta eihän mökkiyöpymistä toki lasketa, vaikka lämpötila ei tainnut paljon yli kymmenen asteen noustakaan. Onneksi mulla on tuo ihana makuupussini, jolla tarkeneepi. <3

Kauhean kylmä taas. Mun puolesta koko talven ois voinut perua tältä vuodelta. Koko ajan palelee (paitsi saunassa), vaikka mitä laittaisi päälle. Joulukuun aikana olisi tarkoitus käydä laavuilemassa, mutta saisi kyllä olla vähän vähemmän pakkasta siihen(kin) hommaan, semmoinen -5 - -10 menis vielä ehkä. Tänä vuonna olisi tarkoitus myös toteuttaa pitkäaikainen haaveeni mökkijoulusta Puolangalla. Ei jaksaisi koko jouluvouhotusta nyt yhtään, joten olisi ihan mukava paeta sinne takkatulen ääreen. Mutta sekin nyt on vielä pakkasista kiinni. Mökin lämmittäminen vie sen verran paljon aikaa, että kovilla pakkasilla sinne ei huvita lähteä värjöttelemään.