lauantai 28. joulukuuta 2013

Tavoitteita ja suunnitelmia vuodelle 2014

Tässä vuoden viimeistä lauantaiyötä yksin valvoessa on juuri sopiva aika suunnitella vähän ensi vuotta ja miettiä millainen se voisi retkeilyn kannalta olla (ja minut tietäen sellainen se ei ainakaan tule olemaan :P).

Kulunut vuosi oli kokonaisuutena ajatellen hyvä. Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroinkin, niin retkiä on kertynyt mukava määrä. Lyhyitä, enimmäkseen viikonlopun kestäviä reissuja, mutta sitäkin onnistuneempia kaikki. On vaikea päättää mikä noista olisi ollut kaikkein paras reissu. Ehkä se oli Utsjoen reissu, tai sitten Hossan syysreissu. Mutta kun Syötteelläkin oli ihan huippua, ja Siikavaaralla. <3 Ääh, olkoon, en edes yritä laittaa noita paremmuusjärjestykseen. Ja miksi oikeastaan pitäisikään...

Mitäs sitten ensi vuonna? Talviyöpymisiä olisi tarkoitus kokeilla tässä lähistöllä aina kun säät vain suosivat (eli ei ole tulipalopakkanen). Kevättalvella ei jokin pieni talviretkikään olisi hullumpi ajatus, mutta ongelmaksi nousee nyt vain retkiseuran puuttuminen. Luottoseuralaiseni on ilmoittanut että tänä talvena hän ei vielä ole lähdössä, joten vaihtoehdot ovat vähissä. Yksin lähteminenkään ei oikein houkuttele.

Mutta keväällä, kunhan Kainuun itäosistakin ovat lumet lähteneet, niin voisi suunnata tuttuakin tutumpiin maisemiin muutamaksi päiväksi. Alkukesä onkin huippua aikaa kun luonto on täynnä valoa ja lintujen laulua, elämää yleensäkin. Se aika pitäisi yrittää käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Kesäkuun alusta joudun tosin uhraamaan ainakin yhden viikonlopun muulle toiminnalle, koskapa tulimme retkikamun kanssa ostaneeksi tänään lentoliput Helsinkiin ja takaisin kesäkuun alulle. Riihimäen erämessuilla olisi tarkoitus kuluttaa pari päivää. Retkeilyynhän se sekin tosin liittyy.

Ainakin yksi pidempi reissukin pitäisi saada tehtyä. Kesälomaa olisi ainakin viisi viikkoa, ja sen ajattelin jakaa pariin tai kolmeenkin osaan. Kaikkien ruusunpunaisten vaelluskohdesuunnitelmien joukossa ovat vilahtaneet mm. Vätsäri, UKK-puisto ja Rastigaissa. Vaikea vielä tässä vaiheessa sanoa mitään sen "varmempaa". Ehkä voisikin kokeilla erilaista lähestymistapaa ja olla suunnittelematta mitään etukäteen. Päättää sitten viime hetkellä ennen lähtöä että mihin menee.

Viikonloppureissuja tulee varmaan tehtyä useampia kesän ja syksyn aikana. Luultavasti kolutaan tuttuja paikkoja, mutta aina kai sitä pitäisi jotain uuttakin kehitellä. Myös mökeillä toki aikaa vietän ja päiväretkiäkin täytynee tehdä, samoin kun noita yhden yön reissujakin.

Kunnonkohotusprojektia aion jatkaa ensi vuonnakin. Juoksemassa pyrin käymään niin usein kun mahdollista, kunhan nyt ensin nuo kelit paranisi. Reilu viikko sitten kaaduin aika pahasti juoksulenkillä, enkä välittäisi moista kokea uudelleen. Selvisin jättiläismustelmalla ja käden kipuilulla, mutta pahemminkin olisi voinut käydä. Nytpä odotankin suosiolla vähän parempaa pitoa ennen kuin lähden seuraavan kerran juoksemaan. Lihaskuntoa pitää toki myös pitää yllä, ja säännöllisen uintiharrastuksenkin voisi taas aloittaa.

Vaikka kulunut vuosi onkin mennyt retkeilyn osalta putkeen, niin onpa tähän niitä vähemmänkin mukavia juttuja mahtunut. Syksyn aikana on tehty isoja päätöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan elämään paljon, eikä kaikilta osin niin mukavalla tavalla. Mutta, kuten pessimistin kannustuslause kuuluu, niin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! Hyvää uutta vuotta!



8 kommenttia:

  1. Ehkä niitä retkiä ei tarvihe laittaa paremmuusjärjestykseen (vaikka toki minun seurassa tehyt on parhaita XD).. 8)

    Kuka on sinun luottoretkikamusi??? ;(

    VastaaPoista
  2. Tottakai sinun kanssasi tehdyt ovat parhaita. :3 Siinäpä sitä voit miettiä kuka se vois olla se luottokamu. Viiden pisteen vihje: A-luokan kinkku pussissaan kypsymässä. <3

    VastaaPoista
  3. A-luokan kinkku pussissaan muhimassa hyvinnii XD Voevoe... NO SAATAN EHKÄ HARKITA JOTTAIN TALVIRETKEÄKI _EHKÄ_, jos nää säät passaa ja varusteet sais jonkulaiset jne jne. Katellaan. 8)

    VastaaPoista
  4. Joo katsotaan katsotaan, tässäpä ei tiiä mitä vielä keksii ku vauhtiin pääsee. Ja tosiaan ajankohta ois vasta keväällä, kun aurinko paistaa (risukasaankin). Mutta ainaki saat luvan lähtä laavuille talviyöpymään mun kanssani kun en uskalla yksinkään lähteä. Tarvin mörönsyötin, nih!

    VastaaPoista
  5. Nii ja ku määkää en näytä yksin uskaltavan, vaikka välillä muka puhelenki että ehkä lähen ehkä en.. Määki tarvin tuommosen herkkukinkun mörönsyötiksi, nih! 8)

    VastaaPoista
  6. Kuinkahan paljon meistäki ois loppupeleissä toisillemme turvaa jos joku murhamies sattusi paikalle. Molemmat oltas toistemme seläntakana piilossa. Nuista karvakasoistakaan taida paljon puolustajiksi olla, Vanniki vaan häntää heiluttaisi. -_- Pitäs varmaan lähteä vaan tarpeeksi syrjään, missä ei oo ku karhuja ja susia ja jotain soppelaisen haamuja. Niitä ei tarttis niinkään pelätä (?). :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuossa tuli kyllä mieleen Syötettä muistellessa, että en mahtais yksin (koirienkaan kanssa) uskaltaa siinä Toraslammen tuvalla yöpyä!! Vaikka en muka niinkää usko oikeesti kummituksiin, mutta saattais se Suppilovahvero sinne hyökätä silti... >.<

      Poista
    2. No niinhän se varmaan hyökkäis ja kumauttas lap...eiku airollahan se löiki sitä emäntää päähän. Mennäänpä muuten ensi kesänä sinne yöpymään ihan piruuttamme ja katotaan mitä tapahtuu. 8)

      Poista