maanantai 11. toukokuuta 2015

Pitkospuut


Tuossa syksyllä suunnittelimme jonkinlaista polkua talolta kodalle, ja mies siinä taisi sitten ehdottaa että eikös pitkospuut olisi aika hyvä vaihtoehto. Ja olihan se. Mikäs sen paremmin sopisi erähenkisille tyypeille ja metsäiseen ympäristöön kuin perinteiset pitkokset. Seuraava ongelma olikin sitten pitkoksiin käytettävä materiaali. Rautakaupasta saa kyllä sopivan levyistä puutavaraa, mutta onhan se tasaiseksi sahattu höylätavara vähän turhan siistiä pitkospuumateriaalia, ja toisaalta olisi vähän hölmöä maksaa puusta kun sitä kasvaa tuossa kotipihan vieressäkin. Runkojen halkaisu moottorisahalla oli tässä se isoin kysymysmerkki, mutta kokeilemallahan siitä selviää. Jos ei onnistu niin aina on olemassa se rautakauppa...

Projekti alkoi tietysti mittaamalla tarvittavien pitkosten pituus, joka oli noin 25 m. Sitten vain metsään ja valkkaamaan sopivanpaksuiset (eli suht ohuet) rungot (ja vielä varmistus että ne ovat omalla puolella, eikä naapurin ;) ja moottorisaha laulamaan.

Puu kaaatuuuuu....

Puun kaadon jälkeen runko kahteen osaan ja halkaisemaan. Minullakin oli tässä tärkeä tehtävä istua rungon päällä painona jotta se pysyisi paikallaan. Muuten taisin olla tässä puunkaatotouhussa lähinnä haitolla kameroineni. :P

Halki, poikki ja pitkoksiksi.



Raskain homma taisi olla rungonpuolikkaiden kantaminen metsästä pihaan. Matkaa ei ollut kuin jokunen kymmenen metriä, mutta tuore puu painaa yllättävän paljon. Yksi kerrallaan ne sieltä kuitenkin raahattiin, hitaasti mutta varmasti. Ja taas pääsi akkakin osoittamaan hyödyllisyytensä (samoin kuin talven aikana tehdyt punttitreenit). Kaiken tämän jälkeen päästiin viimein sovittelemaan pitkoksia paikoilleen. Pihanperältä löytyi muutamia puupölkkyjä, mitä lie ratapölökkyjä joskus olleet. Niistä saimme hyvät poikkipuut pitkosten alle (mikäköhän lieneekin niiden oikea nimitys).






Jokunen metri jäi kahden rungon jälkeen uupumaan, joten jouduimme kaatamaan vielä kolmannen rungon. Aikaa koko projektiin meni kaikkiaan vähän toista viikkoa, kun emme ihan joka päivä ehtineet metsään, ja runkojen kanssa meni sen verran aikaa että yhdessä arki-illassa saatiin aina yksi runko metästä pihaan halkaistuna ja pätkittynä. Itse "asennus" oli lopulta aika nopeaa hommaa. Vielä noissa on pientä hienosäätöä ja ruohonleikkuria varten täytyy tehdä jonkinlainen nostosilta, mutta käyttöä ajatellen ne ovat jo valmiit. Jälki ei ole tasaista eikä siloteltua, mutta se ei ollut toki tarkoituskaan, vaan pitkokset saavat, tai niiden jopa pitää mielestäni olla vähän karkean näköiset. Kunhan puu vähän kuivahtaa, niin laitan niihin tervaa pintaan. En siksi että ne sitä välttämättä tarvisivat, vaan siksi että niihin tulisi ihana tuoksu, ja vähän toki väriäkin siinä samalla.

Valmista.

Semmoinen urakka. Rahaa taisi mennä vain moottorisahan uuteen terään (en tiedä minkä verran kun en ollut itse maksumiehenä). Aikaa toki kului kaikkinensa useita tunteja, mutta kyllä sanoisin että homma kannatti. Nyt meillä on omat pitkokset, joita pitkin voi talsia kotaan tulistelemaan mikäli akuutti retkikuume iskee eikä juuri sillä hetkellä pääse omaa pihaa kauemmas lähtemään. :D

Pieniä lähiretkiä ollaan nyt tässä viime viikkoina tehty, mutta muuten on ollut vähän hiljaista retkeilyrintamalla. Vapuksi meillä oli suunnitteilla tehdä jonkinlainen parin yön reissu, mutta eipä nuo lumet ehtineet vielä siiheksi sulaa niiltä alueilta minne oisi haluttu, ja niinpä kevään ensimmäinen viikonloppuretki siirtyi muutamalla viikolla. Mahdollisesti siis vielä tämän kuun aikana jossain päin käydään, ei kuitenkaan vielä ensi viikonloppuna koska silloin on luvassa muunmuassa erämessut, joita ei tietenkään haluta missata. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti