Vuosi 2014

Miksi minusta tuntuu, että siitä on vain hetki aikaa kun tein tällaista postausta edellisen kerran? Ja siitä on muka nyt jo vuosi aikaa. Höh, en usko. Täytynee siis vähän palailla ajassa taakse päin ja katsella että mitä tähän väliin on oikein mahtunutkaan.

Tammikuusta jäi mieleen pari harjoitusyöpymistä pakkasessa retkiystäväni kanssa. Eka taisi olla jotain -16 Myllykosken laavulla, ja toinen -28 astetta silloisessa kotipihassa.

Helmikuussa oli muutto maalta kaupunkiin, ja ekat yöt yksin metsässä pimeään aikaan. Kaksi maastoyötä tuli tässäkin kuussa täyteen. Eka yö Myllykoskella ja toinen Kummunkorvella.

Maaliskuussa oli mökkireissua, päivätulisteluita ja kaksi retkiyötä. Ensimmäinen retkikamujen seurassa Isokankaanjärvellä ja toinen vähemmän retkeilevän ystävän kanssa Kummunkorvella.

Huhtikuussa taisi täällä jo viimeisetkin lumet lähteä. Joskus alkukuusta taisin käydä itsekseni yöpymässä Kummunkorvella, ja sitten loppukuusta teimme retkikamun ja hänen ystävänsä kanssa yhden yön retken, jossa kiersimme Isokankaan polun ja yövyimme Kummunkorvella.

Toukokuun aikana ehti sattua ja tapahtua, niin hyvässä kuin pahassakin. Mutta pääasiassa siitäkin jäi vain hyviä muistoja. Alkava kesä, ensimmäiset helteet, kiva mökkireissu, ensimmäinen viikonloppureissu Hossassa, ja muutakin kivaa. :)

Alkukesää Sanginjoella.

Kesäkuu mennä hurahti melko joutuin. Oli erämessureissua Riihimäelle, mökkeilyä Ranualla ja Puolangalla ja kuun päätteeksi ja loman alkajaisiksi vielä viikonloppuretki Hossassa. Ja räntäsade. Kaksi retkiyötä-tavoite täyttyi tässäkin kuussa.

Omppuja tulossa.

Suomenlinnaa.

Simojärvellä veneillään.

Juhannusviikon virkistävä räntäkuuro.

Muutama päivä myöhemmin. Juhannus Puolangalla.

Liskonen.

Uusi hankinta.

Heinäkuu meni lomaillessa, ja sehän tarkoittaa mun kohdallani viiden viikon reissailua siellä, täällä ja tuolla. Heti kuun alkupuolella paineltiin pohjoiseen. Kilpparin ja Norjan kautta Dalvadakseen, josta takaisin Norjan puolelle kolmen yön vaellusreissulle ja jälleen takaisin Dalvadakseen. Lämpötila taisi pysytellä koko reissun ajan lähempänä kolmeakymmentä ja sääskiä oli... noh, paljon. Välillä kävin mutkan Kuopiossa, sitten jokunen päivä mökillä, ja takaisin pohjoiseen. Ja siinäpä se loma menikin. Maastoöitä kertyi neljä kappaletta.

Elokuun alussa koitti jälleen muutto, tälläkertaa kaupungista maalle, tai no, oikeastaan vielä sitäkin syrjempään. Tähän katkesi myös hyvin alkanut "2 retkiyötä kuussa"-projekti. Mutta olen tyytyväinen jo siihen seitsemäänkin kuukauteen. Päiväretkiä tehtiin ja marjoja poimittiin. Koko kuukausi oli lämmin, alkukuu jopa helteinen. Hirvikärpäsiä oli niin helvatusti.

Omppuset alkaa olla jo valmiita.

Sateenkaari omalla takapihalla.

Syyskuussa kävimme jälleen Lapissa ja muutaman päivän retkellä Paistuntureilla. Loppukuu menikin aika pitkälti sairastaessa, joten Lapinreissu jäikin melkeinpä ainoaksi retkeilyksi.

Lokakuussa teimme jokusen päiväretken, ja sitten kävimme kaverini kanssa yhden laavuyön Kummunkorvella. 

Marraskuu jatkui samalla kaavalla. Jokunen pieni retki, mutta ei sen suurempia. Talvi alkoi tuleskella ja päivät lyhentyä. Ulkoiluinto vähän haussa, vain jokunen kuva koko kuulta.

Tervareitillä.

Metsälenkki Pikkaralassa.

Joku piiperö kulki tästä.

Raippaluodon silta.

Sanginjoki alkaa jo saada jääpeitettä.

Joulukuussa oli taas yhtä ja toista hössötystä. Itsenäisyyspäivän aikaan olimme Ranualla, ja muinakin viikonloppuina ulkoilimme tässä kodin läheisyydessä. Joulun olin töissä, mutta sitten alkoi viikon loma, ja heti pyhien jälkeen suuntasimme Puolangalle 20 asteen pakkaseen. Muutaman yön jälkeen kotiin pikasiistiytymään ja seuraavana päivänä Ranualle uudenvuoden viettoon.

Semmoinen oli se vuosi. Paljon siihen mahtui kaikenlaista, ja isoja muutoksiakin elämässä tapahtui. Retkeilyn kannalta oikein hyvä vuosi, vaikka syksy jäikin vähän vaisuksi sairasteluiden ja muun hässäkän takia. Mutta ehtiihän tässä vielä, ja kuitenkin päiväretkiä tuli tehtyä oikein mukavasti. Maastoöitä kertyi kaikenkaikkiaan 19. Tavoite oli saada vähintään se 24, mikä olisi aika helposti täyttynytkin muutamalla viikonloppureissulla. Mutta ei se huonosti ole tuokaan, varsinkin kun mukaan mahtui eri vuodenaikoja, lämpötiloja, sääolosuhteita ja retkiympäristöjä.

Hankintojakin tuli tehtyä, suurimpina teltta, kengät ja luminkengät (jotka tosin mies minulle osti). Lisäksi toki vaatetta ja pienempää retkisälää tuli hankittua. Joulupukkikin toi retkeilyyn liittyviä juttuja, kuten villapaidan, Ruskovillan silkkivilla-kerraston, villaisia sukkia, Partioaitan lahjakortin, sekä jo pidempään haaveilemani kameran.

Puolangalla oli mahtavia aurinkoisia päiviä, ja pakkanen hipoi kovimmillaan kolmeakymmentä astetta. Reissu sai sunnuntai-iltana ikävän käänteen, kun koirat karkasivat jäniksen perään, ja vain kaksi niistä tuli takaisin. Pikkuinen Vanni oli eksynyt muista ja harhaili koko yön jossain metsässä. Toki yritimme sitä etsiä, mutta turhaan. Olin jo melko varma, että se on joko juossut sulaan, loukannut itsensä, paleltunut hengiltä, joutunut suden suuhun tai vähintäänkin jäänyt auton alle. Mutta niin vain se löytyi seuraavana päivänä linnuntietä noin viiden kilometrin päästä mökistä, isolta tieltä harhailemasta. Joku fiksu autoilija oli sen havainnut ja pysähtynyt ottamaan sen kiinni. Olimme samaan aikaan itsekin liikkeellä autolla ja satuimme juuri oikeaan aikaan paikalle ja saimme lapsen heti kotiin. Väsynyt ja nälkäinen ja vähän järkyttyneen oloinen se ressukka oli, mutta kaikinpuolin kunnossa kuitenkin. Helpotuksen määrää ei voi sanoin kuvailla.

 

 

Vuosi päättyi hienossa säässä Ranualla. Teimme vielä pienen moottorikelkkareissun Simojärven Porosaaressa autiotupaa ja laavuja katsomassa ja samalla näimme mitä hienoimman auringonlaskun (ja kuvien signeeraus livahti jo seuraavan vuoden puolelle vahingossa).

Ja vaikka en itse kauhena raketteja arvostakaan, niin kun sellaisia nyt sattui näkymään, niin pitihän noita kameran ominaisuuksia vähän testailla. Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen.

Hyvää uutta vuotta 2015!