Ruskareissulla pohjoisessa

Viime viikolla kävimme ystäväni ja koiralauman kanssa mökkeilemässä Utsjoella ja ihailemassa ruskaa. Aiemmat syysreissut olen tehnyt myöhemmin, syyskuun loppupuolella ja syys-lokakuun vaihteessa, joten en ole sitä parasta ruskaa vielä ennen nähnytkään. Tällä kertaa reissun ajoitus meni enemmän kuin nappiin ja näimme sen parhaimmillaan olevan ruskan.

Säät suosivat meitä koko reissun ajan. Sadetta tuli hyvin vähän ja sekin ihan pientä pisarointia. Aurinko näyttäyi hetkittäin ja haaleat revontuletkin nähtiin. Retkeily rajoittui lähinnä pieniin päiväretkiin, kun mukana oli tuo 3-kuinen koiranpentu. Kävimme kuitenkin kävelemässä Ellin polun, huiputtamassa Karigasniemen Ailikkaan ja piipahdimme Sulaojan lähdettäkin katsomassa. Viimeisenä päivänä kävimme mökiltä käsin muutaman tunnin lenkin tunturissa. Jokohan sitä ensi kesänä pääsisi noihin maisemiin ihan oikealle vaelluksellekin, se jää nähtäväksi.

Tälle syksyä olisi vielä mukava käydä jokin viikonlopun mittainen lähireissu, mutta katsotaan nyt, saanko ketään innostumaan reissuseuraksi. Yksin en taida ihan vielä tohtia lähteä, varsinkaan kun yöt ovat jo pimeitä. Ei sillä että pimeys olisi ennenkään estänyt liikkumasta yksin metsässä, mutta entäs sitten kun pitäisi nukkuakin. :D No, katsotaan mitä tuleman pitää. Vaelluskuume olisi kuitenkin kova ja pitkä talvi edessä, joten kyllähän tuota saattaisi vielä jonkin reissun tehdä. Tämä vaelluskuume on vähän kuin Lapinhulluuskin: mitä enemmän vaeltaa, sen pahemmaksi kuume tulee. No, jospa pimeys, kylmyys, sateet ja viimeistään lumi ja pakkanen veisivät enintä intoa tuota tuonnemmas. Kevättalvellahan retkikuume taas pahenee entisestään, kun päivät alkavat pidentyä ja aurinko paistaa.